Monipuolinen ruokavalio, painonhallinta, runsaan nitriittien saannin välttäminen ja D-vitamiinilisät ovat tällä hetkellä turvallisimmat neuvot nuoruustyypin eli tyypin 1 diabeteksen ja allergisten sairauksien ehkäisyn kannalta.
Myös varhaisen ravitsemuksen vaikutukset voivat olla hyvin merkittäviä, koska silloin lapsen immuunijärjestelmä ja suolistobakteerit kehittyvät. Jos pienen lapsen elimistö saa kiinteää ruokaa liian varhain, tämä voi mahdollisesti lisätä tyypin 1 diabeteksen riskiä.
Erityisesti lehmänmaitoa ja viljatuotteita on epäilty tyypin 1 diabeteksen laukaisijoiksi. Mediuutisten mukaan nyt myös kasvisten epäillään laukaisevan tyypin 1 diabeteksen. Jo aiemman suomalaistutkimuksen mukaan marjojen ja juuresten syöminen alle neljän kuukauden iässä voi kaksinkertaistaa diabetesriskin.
- Kasviksissa on paljon hajoamattomia polysakkaridikuituja, selluloosaa, pektiiniä ja ksylaania, jotka voivat ärsyttää suolistoa, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Arno Hänninen toteaa Mediuutisissa. Ne saattavat aktivoida paksusuolessa tulehdussoluja ja synnyttää immuunivasteen.
Hänninen kuitenkin kertoo puhelimella tavoitettaessa, ettei ravitsemussuosituksia tarvitse tämän perusteella missään nimessä muuttaa. Viitteitä on saatu vasta koe-eläimillä. Muitakaan tyypin 1 diabeteksen laukaisijoita ei ole saatu vahvistettua, mutta hän itse ei kuitenkaan suosittelisi kiinteän ruuan antamista ainakaan alle kolmekuukautisille nyyteille.
Ruuan ja mikrobien yhteisvaikutus näyttää merkittävältä
Tyypin 1 diabeteksen aiheuttajaksi on uumoiltu myös virusinfektioita. Lääketieteen lisensiaatti Miia Mäkelän väitöskirjatutkimuksen mukaan nuoruustyypin diabetes ei kuitenkaan kehittyisi ainakaan lapsuudessa sairastetun rotavirusinfektion vaikutuksesta.
Toisaalta laukaisijaksi epäillään myös nykyajan ylihygieenisyyttä. Mikrobialtistusta ei ole enää riittävästi, jolloin puolustusjärjestelmä voi hyökätä omaa elimistöä vastaan.
Hännisen mukaan keskeisintä on ruokavalion ja mikrobiston yhteisvaikutus. Hänen tutkimusryhmänsä yrittääkin tunnistaa suolistobakteeristosta lajeja, jotka ovat taudin kannalta hyödyllisiä tai haitallisia.
Varhainen altistus vieraille proteiineille voi olla haitallista myös allergioiden kannalta, mutta näyttö on edelleen ristiriitaista. Erään
amerikkalaistutkimuksen mukaan alle puolivuotiaalle aloitettu vehnän antaminen voisi jopa suojata vehnäallergialta.
Nykysuositus on, että lapsi saisi äidinmaitoa ainoana ravintonaan noin kuusi kuukautta ja muun ravinnon ohella senkin jälkeen vähintään vuoden. Jos rintamaitoa on niukasti tai lapsi ei saa lainkaan äidinmaitoa, voidaan lisäruoka aloittaa jo neljän kuukauden iässä.
Äidinmaito suojaa lasta niin infektioilta kuin lihavuudeltakin. Lihavuus taas näyttäisi lisäävän myös tyypin 1 diabeteksen riskiä.
Nuoruusiän diabeteksen ilmaantuvuus on viisinkertaistunut Suomessa 1950-luvulta nykypäivään. Se on Suomessa yleisempi kuin missään muualla maailmassa.
(Finfood)
