Pojat saavat Suomessa tytöistä poikkeavan ravintoaltistuksen elämänkaarelleen, sillä poikavauvoja täysimetetään lyhyemän aikaa ja heille aletaan antaa lisäruokaa tyttöjä aikaisemmin. Kuuden kuukauden täysimetys on maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan terveysongelmien ja kroonisten sairauksien ehkäisyn perusta kehittyneissä maissa.
Kansanterveyslaitoksen julkaisema Kansanterveys-lehti loi syyskuussa katsauksen suomalaiseen imeväisruokailuun. Artikkelin kirjoittaneiden KTL:n, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkijoiden mielestä olisi kiinnostavaa tutkia, heijastaako tyttöjen ja poikien erilainen ruokinta vanhempien tai jopa neuvolahenkilökunnan piilotajuisia odotuksia poikien nopeammasta kasvusta.
Diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy -projektin (DIPP) ravintotutkimuksen mukaan myös perheiden asuinpaikka ja sosiaalinen asema heijastuvat vahvasti imeväisruokintaan. Suosituksia lyhyempää täysimetystä selittivät parhaiten synnytyssairaalassa annettu lisämaito, Pohjois-Suomi asuinalueena, äidin ja isän koulutus sekä äidin tupakointi raskauden aikana. Tutkimukseen osallistui 6 000 vuosina 1996 - 2004 Oulun ja Tampereen yliopistosairaaloissa syntynyttä lasta.
Tutkijat kiinnittivät erityisesti huomiota siihen, että synnytyssairaalassa lisämaitoa saaneiden lasten täysimetyksen kesto ja myös rintaruokinnan kokonaiskesto olivat merkittävästi lyhyempiä kuin pelkkää oman äidin maitoa saaneilla lapsilla. Asiantuntijoiden mukaan ketjureaktio olisi katkaistavissa, kun synnytyssairaaloiden käytäntöjä kyseenalaistetaan ja sairaalat tarkastelevat, mitkä ovat perusteltuja syitä antaa lisämaitoa.
Suomessa 92 prosenttia vauvoista sai oman äitinsä maitoa synnytyssairaalassa, mutta siitä huolimatta jopa 84 prosenttia vauvoista sai myös lisämaitoa sairaalassaolopäivien aikana. Ruotsissa lisämaitoa saa sairaalassa alle kolmannes vauvoista.
Imetysohjausta ja isän roolia vahvistettava
WHO:n ravinto-, liikunta- ja terveysstrategia korostaa elämänkaarinäkemystä kroonisten tautien ennaltaehkäisyssä. Sen lähtökohta on hyvä terveys- ja ravitsemustila vauvana ja leikki-ikäisenä, jonka asiantuntijoiden mukaan parhaiten varmistaa kuusi kuukautta kestävä täysimetys.
Suomalaisasiantuntijoiden mukaan imetysohjaus synnytyssairaaloissa ja neuvoloissa onkin terveyden edistämistyötä parhaimmillaan. Myös isän roolia tulee vahvistaa imetyskeskustelussa, koska kumppanin tuki vaikuttaa tutkimusten mukaan lapsen imetyksen kestoon.
Neuvoloissa tarvitaan myös äidin ja lapsen ravintoneuvontaa kasvukäyrien seurannan lisäksi.
- Tulevan sukupolven kansansairauksien ravintoperäisiä riskitekijöitä määritellään lapsiperheiden keittiöissä, ja siksi neuvolaa
ravitsemusvalistuksen kanavana ei tulisi väheksyä, tutkijat toteavat.
Suomessa ei saavuteta kansainvälisiä imetyssuosituksia, vaikka imetyslukumme ovat hyviä verrattuna useimpiin muihin kehittyneisiin maihin. WHO suosittelee kaikille lapsille kuuden kuukauden täysimetystä ja sen jälkeen imetyksen jatkamista muun ruuan ohella ainakin kaksivuotiaaksi tai niin kauan kuin perhe haluaa. Täysimetyksellä tarkoitetaan, ettei lapsi syö muuta ravintoa kuin äidinmaitoa.
Kansainvälinen käytännön tavoite on, että 4 - 6 kuukauden iässä 80 prosenttia lapsista olisi täysimetettyjä ja että imetystä jatkettaisiin ainakin vuoden ikään. DIPP-tutkimuksessa viidesosa vauvoista oli täysimetettyjä neljän kuukauden iässä ja alle kymmenen prosenttia kuuden kuukauden iässä. Täysimetys kesti keskimäärin puolitoista kuukautta ja rintaruokinnan kokonaiskesto seitsemän kuukautta. Vuoden iässä vain viidennes sai äidinmaitoa.
Luvut ovat nousseet 1970-luvun katastrofaalisen pudotuksen jälkeen. Imetyksen kokonaiskesto on noussut viimeisten kymmenen vuoden aikana noin kuukaudella, mutta täysimetyksen kesto ei lainkaan. Ruotsissa puoli vuotta täysimetettyjen osuus on 15 prosenttiyksikköä Suomea edellä.
Rintaruokinnalla on pitkäaikaisia terveysvaikutuksia ihmisen elämässä. Imetetyillä on vähemmän ylipainoa ja aikuisiän diabetesta. WHO:n mukaan imetys saattaa myös vaikuttaa suotuisasti verenpaineeseen ja kokonaiskolesteroliarvoihin koko ihmisen elinaikana.
(Finfood)
