Käydään pöytään -vihkonen esittelee imeväisikäisten ravitsemuksen uusia tuulia. Sosiaali- ja terveysministeriö on hyväksynyt Finfoodin laatiman esitteen imeväisten ja pikkulasten ruokintaa koskevan sisällön. Opas neuvoo kädestä pitäen arkiruokailun järjestämisessä.
Lapsi saa rintamaidosta D-vitamiinia lukuun ottamatta kaikki ensimmäisinä elinkuukausinaan tarvitsemat ravintoaineet. Täysimetystä suositellaan puolen vuoden ikään saakka, mutta sen jälkeen vauvaa kannattaa totuttaa pikkuhiljaa kiinteään ruokaan.
Makukoulu on hyvä aloittaa erilaisilla kasvis- ja marjasoseilla. Hyvä aloitusruoka on äidinmaidolla tai vedellä ohennettu, soseutettu, miedon makuinen peruna. Kun vauva on tottunut mutustelemaan perunasoseita, voi joukkoon sekoittaa esimerkiksi kukkakaalia, porkkanaa, parsakaalia, kesäkurpitsaa tai bataattia. Soseisiin voi lisätä pienen tilkan öljyä.
Lapsen kasvaessa ruokavaliokin laajenee. Yli kahdeksan kuukauden ikäinen voi jo maistella hienojakoisia tuoreraasteita ja karkeita soseita. Kiinteän ruoan pureskeleminen edistää lapsen ruoansulatusta ja syljen eritystä. Yli kymmenen kuukauden ikäinen taapero voi siirtyä perheen yhteisiin ruokiin.
Irvistelystä innostukseen
Alle vuoden ikäiselle lapselle ei suositella punajuurta, lanttua, kiinankaalia, nokkosta, raparperia ja ituja, sillä ne sulavat huonosti imeväisikäisen ruoansulatuskanavassa ja sisältävät haitallisia aineita. Kuivatut pavut ja herneet, orasmehut, sienet, merilevävalmisteet ja raakapuurot eivät nekään ole imeväisikäisen ravintoa.
Ensi alkuun lapsi voi irvistellä uusille mauille ja sylkäistäkin oudon ruuan suustaan. Siitä ei kannata huolestua. Kärsivällinen opettelu tuottaa lopulta hedelmää. Riittää, että lapsi maistaa uutta makua ensin vaikka puoli teelusikallista kerrallaan.
Uusia makuja kannattaa tarjota lapselle yksi kerrallaan ja lisätä niitä vähitellen ruokavalioon. Samalla paljastuu se, saako lapsi joistakin ruoka-aineista allergisia oireita.
- Uudet eurooppalaiset ravitsemussuositukset painottavat, että gluteenipitoista viljaa ei annettaisi alle neljän kuukauden ikäiselle vauvalle, sillä on viitteitä siitä, että se saattaa altistaa lasta ykköstyypin diabetekselle ja keliakialle. Viljatuotteita olisi hyvä antaa yhdessä äidinmaidon kanssa, totesi Käydään pöytään -tiedotustilaisuudessa puhunut tutkimusjohtaja Hanna Lagström Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksesta.
Lagströmin mukaan täysimetyksen pitkittäminen yli puolivuotiaaksi saattaa voimistaa allergiariskiä.
- Jos lapsen ei anneta tutustua erilaisiin ruokaärsykkeisiin, hänelle saattaa kehittyä tavallista herkemmin allergia. Tiedetään myös, että välttämisruokavalio ei ehkäise allergioita.
Lapsi mukaan keittiöön
Perheen yhteinen ruokakulttuuri ylläpitää lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Yhteiset ateriahetket säilyvät lapsen mielessä läpi elämän. Lapsi kannattaakin ottaa mukaan keittiöön ja arjen puuhiin jo taaperona.
- Lapsi voi opetella esimerkiksi tiskaamista vispaamalla vettä. Vaikka vesi vähän roiskuisikin, tiskirätillä siitä selvitään, totesi Finfoodin tiedotuspäällikkö Riitta Stirkkinen.
- Arjen hallinta on hukassa monessa perheessä. Kun tehdään pitkää päivää, ei jakseta paneutua ruoanlaittoon. Käydään pöytään -vihkosen tarkoituksena on kannustaa vanhempia rakentamaan "meidän perheen ruokakulttuuria" ja antaa vinkkejä helppoon ruuanlaittoon.
Osana Käydään pöytään -kampanjaa Finfood toteuttaa ensi kevään ja syksyn aikana sarjan koulutuksia terveydenhoitajille ympäri Suomea. Koulutuksessa pureudutaan pikkulasten ravitsemuksen ajankohtaisiin seikkoihin.
(Finfood)
