Kansallinen allergiaohjelma kääntää uuden sivun suomalaisessa allergiahoidossa. Aiemman allergeenien välttämisen sijaan nyt korostetaan siedätystä.
Tänään lanseerattu ohjelma katsoo tulevaisuuteen, joten polttopisteessä ovat etenkin lapset ja nuoret. Ohjelma korostaa ennaltaehkäisyä. Käytännön siedätyskeinona toimii luontoyhteydestä huolehtiminen.
Ruoka-aineiden välttelyyn ei aina perusteltua syytä
Erityisesti ohjelman valmistelijoita huolettaa vallalla ollut tapa välttää mahdollisia allergeeneja kaikin keinoin. Muun muassa neuvoloiden välttölistoista halutaan eroon ensi tilassa, sillä niihin koottu tieto on vanhanaikaista ja pikemminkin haitallista kuin hyödyksi allergiselle lapselle.
- Ruoka-aineiden välttäminen varmuudeksi on turhauttavaa sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Perheet tekevät suuria satsauksia, samoin yhteiskunta, mutta niistä ei usein ole mitään hyötyä, toteaa Mika Mäkelä, HUS:in Iho- ja allergiasairaalan lastenallergologi.
Mäkelän mukaan esimerkiksi maito-, muna- tai vehnäallergisen lapsen kalansyöntikiellolle ei ole mitään perusteita. Päinvastoin, kala olisi lapselle ravitsemuksellisesti tärkeä. Myös listaukset mahdollisista siitepölylle herkistyneiden ristiallergioista tulisi unohtaa, sillä niihin vedoten ruokavaliosta jätetään varmuuden vuoksi pois vihanneksia ja hedelmiä.
Monipuolinen ruokavalio on kunniassaan: vanhempia rohkaistaan käyttämään ruoka-aineita reippaasti. Mahdollisesti allergisoivien ruoka-aineiden välttäminen voi vaarantaa lapselle tärkeiden ravintoaineiden saannin, lisätä vakavien allergiareaktioiden vaaraa sekä vääristää lapsen käsitystä ruuasta.
Ruokarajoitukset riesa kouluruokailulle
Etenkin kouluruokailussa kasvava dieettien määrä aiheuttaa ongelmia. Yhden ruokalassa valmistetun allergia-annoksen hinta on arviolta kolminkertainen normaaliin annokseen verrattuna. Asiantuntijat ovat törmänneet esimerkiksi tapaukseen, jossa keittiöhenkilökunta valmisti kanakeittoa 11 eri reseptillä. Näistä pääosa on tilattu ilman lääketieteellistä perustetta.
Tavoitteena onkin, että allergiaohjelman myötä ruoka-aineallergiat vähenevät puoleen. Turun seudulla on käytössä vuosittainen ruokavalioiden päivitys.
- Turun kouluissa tarkistetaan kouluvuoden alussa voimassa olevat ruokavaliot. Tämä auttaa purkamaan turhaan päälle jääneitä dieettejä. Tapa olisi hyvä viedä kaikkiin kouluihin, työpaikoille ja lastenhoitoon, sanoo lasten allergialääkäri Erkka Valovirta.
Pohjois-Karjala-projektin hedelmiä
Kansanterveyslaitoksen pääjohtajan Pekka Puskan roolia allergiaohjelman luomisessa voi pitää merkittävänä. Ei vähiten sen takia, että herääminen on osittain hänen lempilapsensa Pohjois-Karjala-projektin hedelmää.
Muutama vuosi sitten saatiin epidemiologista tietoa, jonka mukaan Suomen ja Venäjän Karjaloiden lasten herkistyminen esimerkiksi koivun siitepölylle on aivan eri tasolla. Suomen puolella neljännes lapsista on herkistynyt siitepölylle, kun satakunta kilometriä itään vain pari prosenttia saa siitepölystä oireita.
Kun myös entisen DDR:n lasten vertailu länsisaksalaisiin lapsiin osoitti samankaltaisia tuloksia, herättiin Suomessa siihen, että jotain on mennyt vikaan. Kurssia pyritään nyt kääntämään Kansanterveyslaitoksen, HUS:in, sosiaali- ja terveysministeriön sekä kansalaisjärjestöjen yhteisvoimin.
Yhteiskunnalle allergiakulut ovat merkittävä menoerä. Ohjausryhmää vetänyt professori Tari Haahtela arvioi, että vuodessa niihin uppoaa 370 miljoonaa euroa. Kunnianhimoinen tavoite on saada allergiset sairaudet vähenemään 20 prosenttia ja samalla leikata kuluista viidennes vuoteen 2018 mennessä. Uskoa onnistumiseen antaa astmaohjelma, joka onnistui vielä suuremmassa kulujen leikkauksessa: vuosina 1994 - 2004 toteutettu ohjelma leikkasi 51 prosenttia kuluista.
Kansallisen allergiaohjelman toteutuksessa kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli. Jotta viesti saadaan sekä väestölle että hoitohenkilökunnalle, tarvitaan vielä lisärahaa.
(Finfood)
