Kasvisten terveellisyyden salaisuus pysyy yhä pimennossa

Olisi hykerryttävää löytää vihdoin se ihmeaine, joka on kasvisten terveysvaikutusten takana, pistää se purkkiin ja myydä kovaan hintaan. Tällaista ihmeainetta ei kuitenkaan edelleenkään ole löydetty.

- Kasvisravinnosta ei ole pystytty osoittamaan yksittäistä komponenttia, joka olisi kasvisten terveellisyyden takana, dosentti Marina Heinonen Helsingin yliopistosta toteaa.

Sen sijaan on havaittu, että yksittäinen aine ympäristöstään irrotettuna saattaakin vaikuttaa päinvastoin kuin olisi ajateltu. Esimerkiksi suurten beta-karoteeniannosten havaittiin suomalaisessa SETTI-tutkimuksessa lisäävän tupakoivien miesten sairastumista keuhkosyöpään. Porkkanan syönnillä ei sen sijaan tällaista vaaraa ole.

Maailman terveysjärjestö WHO:n suosituksessakin puhutaan vain hedelmien, marjojen ja vihannesten syömisestä sydän- ja verisuonitautien, liikalihavuuden ja osteroporoosin ehkäisemiseksi. Jos syö noin puoli kiloa eri värisiä kasviksia päivässä, voi olla turvallisella mielellä.

Heinosen mukaan kasvikset ovat käsiteltynäkin erittäin terveellistä syötävää. Esimerkiksi tomaattiketsupista voi saada neljä kertaa enemmän lykopeenia kuin samasta määrästä tuoreita tomaatteja. Hyvänä nyrkkisääntönä on, että jos ruuassa on vielä kasvisten väriaineet nähtävissä, ravintoaineita on vielä hyvin tallella.

Suolan ja sokerin määriä kannattaa Heinosen mukaan kuitenkin tarkkailla myös kasvisruokien tuotepakkauksista. Rasva sen sijaan edistää joidenkin kasvisten ravintoaineiden, esimerkiksi beta-karoteenin, imeytymistä.

Lykopeeni näyttää vähentävän eturauhassyövän riskiä

Kasvisten terveysvaikutuksia tutkittaessa on kiinnitetty runsaasti huomiota niiden sisältämiin väriaineisiin. Kasvisten väriaineita ovat esimerkiksi marjojen flavonoidit kuten antosyaanit, punajuuren betalaiini, vihreiden kasvisten klorofylli eli lehtivihreä, tomaatin lykopeeni, porkkanoiden beta-karoteeni, maissin luteiini ja zeaksantiini ja kukkakaalin glukosinolaatit. Toki muistakin kasviksista näitä yhdisteitä löytyy.

Luteiini ja zeaksantiini näyttävät estävän UV-säteilyn haittavaikutusta silmän verkkokalvolla ja voivat sitä kautta ehkäistä silmänpohjan rappeumaa (ADM). Ravinnosta on kuitenkin hyvin vaikeaa saada niin suurta määrää näitä yhdisteitä, että sillä olisi vaikutusta.

Klorofyllin eli lehtivihreän terveellisyyttä on Heinosen mukaan tutkittu vielä hyvin vähän. Tosin eläinkokeiden mukaan sillä saattaisi olla etua paksusuolisyövän kannalta. Lehtivihreä kuitenkin hajoaa nopeasti, mikä saattaa rajoittaa sen hyväksikäytettävyyttä elimistössä. Vihreitä kasviksia kannattaakin hänen mukaansa syödän ennen kaikkea esimerkiksi karotenoidien
takia.

Heinosen mukaan on jo aika paljon todisteita siitä, että lykopeeni vähentäisi eturauhassyövän riskiä. Tutkimus on ollut aktiivista myös selvitettäessä lykopeenin merkitystä sydäntautien ja syövän riskin vähentämisessä. Punajuuren betalaiinilla ei ole tunnettuja terveysvaikutuksia, ja sen etuna onkin lähinnä sen kestävyys väriaineena.

Mustikasta apua silmien väsymiseen

Mustikan terveysvaikutusten lähteenä pidetään erityisesti sen sisältämiä flavonoideja, antosyaaneja. Heinosen mukaan vieläkään ei kuitenkaan ole päästy lopputulokseen antosyaanien terveysvaikutuksista, sillä antosyaanit imeytyvät
elimistöön erittäin huonosti.

Heinosen mukaan menee todennäköisesti vielä seuraavat kymmenen vuotta ennen kuin johtopäätös saadaan aikaan. Sen sijaan mustikan edullisesta vaikutuksesta näkökykyyn voidaan Heinosen mukaan jo puhua pontevammin. Päätetyöläisille
iloinen uutinen on, että mustikan syöminen voi auttaa silmien väsymiseen.

- Mustikka ei ole USA:ssa enää pelkkä muffinsitäyte. Se on noussut USA:ssa suorastaan terveysikoniksi, Heinonen toteaa.

(Finfood)