Lapsuusajan merkitys myöhempään lihavuuteen kiehtoo tutkijoita
20.6.2007
Useissa tutkimuksissa on havaittu, että lapsuusajan lihavuus ennustaa suuressa määrin lihavuutta myös aikuisiässä. Sikiökauden ja lapsuusajan ravitsemuksella saattaakin olla myöhemmän lihavuuden kannalta jopa suurempi merkitys kuin on
ajateltu.
- Ylipaino lapsuudessa on aikuisiän lihavuuden suurin riskitekijä, Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksen dosentti KARRI SILVENTOINEN totesi Pohjoismaisessa lihavuuskongressissa.
Myös perimällä näyttää olevan selvä yhteys lihavuuden kehittymiseen. Lapsuusiän lihavuus ei Silventoisen mukaan kuitenkaan ole kohtalo, jolle ei voisi tehdä mitään.
Pohjoismainen lihavuuskongressi kokosi viime viikon lopulla lihavuustutkijoita niin Suomesta kuin ulkomailtakin Helsinkiin uusimpien tutkimustulosten äärelle. Yhä yleistyvä lasten lihavuus oli yksi kuumimmista kongressin puheenaiheista.
Sekä liian pieni että suuri syntymäpaino liitetty lihavuuteen
Sekä liian alhaisen että korkean syntymäpainon on havaittu olevan yhteydessä aikuisiän lihavuuteen. Ruotsalaistutkimuksen mukaan äidin elämäntyyliin ja raskauteen liittyvät tekijät selittävät noin 40 prosenttia vaihteluista lasten syntymäpainoissa.
Eniten lapsen syntymäpainoon vaikuttaa äidin riittämätön tai liiallinen painonnousu raskauden aikana. Seuraavaksi eniten lapsen painoon vaikutti tupakointi ja äidin alkuperäinen painoindeksi.
Nopea painonnousu vastasyntyneenä ennustaa myöhempää lihavuutta
- Vastasyntyneen nopea painonnousu on selkeä riskitekijöitä myöhemmälle lihavuudelle ja metaboliselle oireyhtymälle, Turun yliopiston lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja HANNA LAGSTRÖM totesi kongressissa.
Sekä raskaudenaikaista että synnytyksen jälkeistä kasvua voidaankin pitää tärkeänä myöhempää lihavuutta ennustavina tekijöinä.
Kansanterveyslaitoksen tutkija MINNA SALONEN kertoi kongressissa myös tutkimuksesta, jonka mukaan syntymäpainolla ei kuitenkaan olisi vaikutusta metabolisen oireyhtymän kehittymiseen.
Itse asiassa metabolisen oireyhtymän riski väheni sitä mukaa, mitä painavampi lapsi oli kahden vuoden iässä ja 7 - 11 -vuotiaana. Aiemmin on saatu myös päinvastaisia tuloksia, joten lisätutkimuksia aiheesta tarvitaan. (Finfood)
···········································································
Lisätietoja:
Www: www.finfood.fi/uutiset
Toimittaja: Elina Latvala
ajateltu.
- Ylipaino lapsuudessa on aikuisiän lihavuuden suurin riskitekijä, Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksen dosentti KARRI SILVENTOINEN totesi Pohjoismaisessa lihavuuskongressissa.
Myös perimällä näyttää olevan selvä yhteys lihavuuden kehittymiseen. Lapsuusiän lihavuus ei Silventoisen mukaan kuitenkaan ole kohtalo, jolle ei voisi tehdä mitään.
Pohjoismainen lihavuuskongressi kokosi viime viikon lopulla lihavuustutkijoita niin Suomesta kuin ulkomailtakin Helsinkiin uusimpien tutkimustulosten äärelle. Yhä yleistyvä lasten lihavuus oli yksi kuumimmista kongressin puheenaiheista.
Sekä liian pieni että suuri syntymäpaino liitetty lihavuuteen
Sekä liian alhaisen että korkean syntymäpainon on havaittu olevan yhteydessä aikuisiän lihavuuteen. Ruotsalaistutkimuksen mukaan äidin elämäntyyliin ja raskauteen liittyvät tekijät selittävät noin 40 prosenttia vaihteluista lasten syntymäpainoissa.
Eniten lapsen syntymäpainoon vaikuttaa äidin riittämätön tai liiallinen painonnousu raskauden aikana. Seuraavaksi eniten lapsen painoon vaikutti tupakointi ja äidin alkuperäinen painoindeksi.
Nopea painonnousu vastasyntyneenä ennustaa myöhempää lihavuutta
- Vastasyntyneen nopea painonnousu on selkeä riskitekijöitä myöhemmälle lihavuudelle ja metaboliselle oireyhtymälle, Turun yliopiston lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja HANNA LAGSTRÖM totesi kongressissa.
Sekä raskaudenaikaista että synnytyksen jälkeistä kasvua voidaankin pitää tärkeänä myöhempää lihavuutta ennustavina tekijöinä.
Kansanterveyslaitoksen tutkija MINNA SALONEN kertoi kongressissa myös tutkimuksesta, jonka mukaan syntymäpainolla ei kuitenkaan olisi vaikutusta metabolisen oireyhtymän kehittymiseen.
Itse asiassa metabolisen oireyhtymän riski väheni sitä mukaa, mitä painavampi lapsi oli kahden vuoden iässä ja 7 - 11 -vuotiaana. Aiemmin on saatu myös päinvastaisia tuloksia, joten lisätutkimuksia aiheesta tarvitaan. (Finfood)
···········································································
Lisätietoja:
Www: www.finfood.fi/uutiset
Toimittaja: Elina Latvala