Lapsella epäillään ruoka-allergiaa usein suotta
17.4.2007
Noin joka kolmannes vanhemmista epäilee lapsellansa olevan ruoka-aineallergia, mutta todelliset luvut ovat paljon pienemmät.
Dosentti, lasten allergologi SAMI REMEKSEN mukaan arviolta 8-10 prosentilla pikkulapsista on merkittävä ruoka-aineallergia. Esimerkiksi vain 2,5 prosenttia alle 2-vuotiaista kärsii maitoallergiasta.
Suolisto-oireiden taustalla harvoin allergia
Valtaosalla koliikkivauvoista oireiden syy ei liity ruokiin. Koliikin ja lehmänmaitoallergian välistä yhteyttä selvittäneen tutkimuksen mukaan kuusi koliikkivauvaa pitää hoitaa maidon välttämisellä, jotta yhden koliikkioireet lievenisivät. Pikkulasten epäspesifiset suolioireet ovat tavallisia, mutta vain joka viidennellä on ruoka-allergia taustalla.
Ihottumakaan ei ole aina allergiaa
Ruoka-allergian iho-oireiksi Remes luettelee atooppisen ihottuman, nokkosihottuman eli urtikarian sekä eksanteeman. Nopeasti ilmaantuva nokkosihottuma ja eksanteema on helposti yhdistettävissä äskettäin nautittuun, allergiaa aiheuttavaan ruoka- aineeseen.
Atooppisen lapsen ihottumasta onkin jo vaikeampi päätellä liittyykö oireisiin ruoka-aineallergiaa vai ei. Alle 1-vuotiaan vaikeasti atooppisen lapsen ruoka-aineallergia on tavallinen, kun taas yli 1-vuotiaalla ihottumalla on harvemmin yhteyttä ruokaan. Varmaksi Remes voi sanoa sen, että kesällä paraneva atooppinen ihottuma ei johdu ruoka-allergiasta.
Maitoa ja viljoja ei pois ruokavaliosta ilman diagnoosia
Allergian toteamiseksi on aina tehtävä välttämis-altistus koe, Remes painottaa. Välttämisen liittyvä oireiden väheneminen ei riitä ruoka-allergian diagnoosiin, vaan lapselle on annettava uudelleen ruoka-ainetta ja seurattava aiheutuuko altistuksesta tälle oireita.
Ravitsemuksen kannalta keskeisimpien ruoka-aineiden, eli viljojen ja maidon, välttämis-altistuskoe on tehtävä aina vastaanotolla tai sairaalassa. Kotikokeilun puolestaan voi tehdä silloin, kun oireet liitetään ravitsemuksen kannalta vähemmän tärkeisiin ruokiin, kuten yksittäiseen hedelmään, eikä ruoka-aineeseen ennakoida liittyvät vaarallisia oireita.
Kokeilu aloitetaan pienestä annoksesta, jota suurennetaan perheen ruokailurytmin ja lapsen iän mukaan aterioittain. Jos lapsella todetaan allergia, on muistettava kokeilla oireita aiheuttavaa ruoka-ainetta säännöllisin väliajoin, jotta välttämisdieetti ei jää turhaan päälle allergian väistyessä, Remes muistuttaa.
Milloin epäillä ruoka-allergiaa?
Imeväisikäisen allergiaoireet ovat harvoin yksioireisia ja tyypillisesti oireita ilmenee monessa eri elinjärjestelmässä. Yleisimpiä oireita Remes kertoo olevan ihottuma, suolioireet ja hengitystieoireet. Allergiaoireiden vakavuus vaihtelee suuresti, anafylaktiset reaktiot ovat jo hengenvaarallisia.
Useimmiten allergiaoireet alkavat päivien tai viikkojen kuluessa kyseisen ruoka-aineen lisäämisestä, mutta joskus oireet voivat ilmaantua jo ensimmäisellä syöttökerralla. Ruoka-allergian syynä on vain harvoin useita kuukausia sitten nautitut ruoka-aineet.
Vaikka oireet saattavat tulla hyvinkin viivästyneesti, ne lähtevät nopeasti kun allergiaa aiheuttavan ruoka-aineen käyttö lopetetaan.
Toimittaja: Finfood Uutispalvelu, www.finfood.fi/uutiset
Dosentti, lasten allergologi SAMI REMEKSEN mukaan arviolta 8-10 prosentilla pikkulapsista on merkittävä ruoka-aineallergia. Esimerkiksi vain 2,5 prosenttia alle 2-vuotiaista kärsii maitoallergiasta.
Suolisto-oireiden taustalla harvoin allergia
Valtaosalla koliikkivauvoista oireiden syy ei liity ruokiin. Koliikin ja lehmänmaitoallergian välistä yhteyttä selvittäneen tutkimuksen mukaan kuusi koliikkivauvaa pitää hoitaa maidon välttämisellä, jotta yhden koliikkioireet lievenisivät. Pikkulasten epäspesifiset suolioireet ovat tavallisia, mutta vain joka viidennellä on ruoka-allergia taustalla.
Ihottumakaan ei ole aina allergiaa
Ruoka-allergian iho-oireiksi Remes luettelee atooppisen ihottuman, nokkosihottuman eli urtikarian sekä eksanteeman. Nopeasti ilmaantuva nokkosihottuma ja eksanteema on helposti yhdistettävissä äskettäin nautittuun, allergiaa aiheuttavaan ruoka- aineeseen.
Atooppisen lapsen ihottumasta onkin jo vaikeampi päätellä liittyykö oireisiin ruoka-aineallergiaa vai ei. Alle 1-vuotiaan vaikeasti atooppisen lapsen ruoka-aineallergia on tavallinen, kun taas yli 1-vuotiaalla ihottumalla on harvemmin yhteyttä ruokaan. Varmaksi Remes voi sanoa sen, että kesällä paraneva atooppinen ihottuma ei johdu ruoka-allergiasta.
Maitoa ja viljoja ei pois ruokavaliosta ilman diagnoosia
Allergian toteamiseksi on aina tehtävä välttämis-altistus koe, Remes painottaa. Välttämisen liittyvä oireiden väheneminen ei riitä ruoka-allergian diagnoosiin, vaan lapselle on annettava uudelleen ruoka-ainetta ja seurattava aiheutuuko altistuksesta tälle oireita.
Ravitsemuksen kannalta keskeisimpien ruoka-aineiden, eli viljojen ja maidon, välttämis-altistuskoe on tehtävä aina vastaanotolla tai sairaalassa. Kotikokeilun puolestaan voi tehdä silloin, kun oireet liitetään ravitsemuksen kannalta vähemmän tärkeisiin ruokiin, kuten yksittäiseen hedelmään, eikä ruoka-aineeseen ennakoida liittyvät vaarallisia oireita.
Kokeilu aloitetaan pienestä annoksesta, jota suurennetaan perheen ruokailurytmin ja lapsen iän mukaan aterioittain. Jos lapsella todetaan allergia, on muistettava kokeilla oireita aiheuttavaa ruoka-ainetta säännöllisin väliajoin, jotta välttämisdieetti ei jää turhaan päälle allergian väistyessä, Remes muistuttaa.
Milloin epäillä ruoka-allergiaa?
Imeväisikäisen allergiaoireet ovat harvoin yksioireisia ja tyypillisesti oireita ilmenee monessa eri elinjärjestelmässä. Yleisimpiä oireita Remes kertoo olevan ihottuma, suolioireet ja hengitystieoireet. Allergiaoireiden vakavuus vaihtelee suuresti, anafylaktiset reaktiot ovat jo hengenvaarallisia.
Useimmiten allergiaoireet alkavat päivien tai viikkojen kuluessa kyseisen ruoka-aineen lisäämisestä, mutta joskus oireet voivat ilmaantua jo ensimmäisellä syöttökerralla. Ruoka-allergian syynä on vain harvoin useita kuukausia sitten nautitut ruoka-aineet.
Vaikka oireet saattavat tulla hyvinkin viivästyneesti, ne lähtevät nopeasti kun allergiaa aiheuttavan ruoka-aineen käyttö lopetetaan.
Toimittaja: Finfood Uutispalvelu, www.finfood.fi/uutiset