Nykymaailmassa neofobia voi aiheuttaa ravitsemuksellista haittaa
6.10.2006
Ruokaan liittyvien uutuuksien pelko eli neofobia voi nykymaailmassa aiheuttaa ihmiselle jopa ravitsemuksellista haittaa, kun vanhoja ja tuttuja elintarvikemerkkejä ja –pakkauksia korvataan uusilla. Professori PATRICIA PLINER Toronton yliopistosta Kanadasta kertoi syömisen taustalla vaikuttavasta, vaistonvaraisesta käyttäytymisestämme keskiviikkona 4. lokakuuta Helsingin
yliopiston tiloissa Viikissä.
Plinerin mukaan lajimme on varmasti hyötynyt neofobiasta aikaisemmin, mutta nykyajassa se on menettänyt suojelevaa merkitystään. Erilaiset yhteiskunnalliset instituutiot ja laitokset tekevät työtä ruuan turvallisuuden varmistamiseksi, eikä nykyihmisen enää tarvitsisi olla yhtä epäluuloinen ruokaa kohtaan kuin aikaisemmin. Itse asiassa ne ihmiset, joilla taipumus neofobiaan on suhteellisen suuri, voivat tietämättään ottaa jopa ravitsemuksellisia riskejä ja yksipuolistaa liikaa ruokavaliotaan.
- On suhteellisen epätodennäköistä, että nykyisin tarjolla oleva ruoka olisi ihmisille välittömästi haitallista. Tässä yhteydessä en puhu vaikutuksista, joita voi seurata jonkin tietyn ruuan pitkään jatkuneesta nauttimisesta. Yhteiskunta on kehittänyt keinoja, joilla ruuan turvallisuus varmistetaan. Kulttuuri on tavallaan kesyttänyt luonnon.
Neofobiset lapset syövät liian vähän hedelmiä ja vihanneksia
Tutkimuksissa voimakkaasti neofobisten lasten ruokailutottumuksien on havaittu olevan epäterveellisempiä kuin muiden lasten. Heidän ruokavalionsa havaittiin esimerkiksi sisältävän liikaa tyydyttyneitä rasvoja ja olevan liian yksipuolinen. Neofobia korreloi negatiivisesti lasten hedelmien ja vihannesten kulutuksen kanssa. Neofobiset lapset siis syövät liian vähän hedelmiä ja vihanneksia.
- Pikkulapsilla neofobiset taipumukset ovat suurimmillaan vieroituksen ja liikkumaan oppimisen aikaan.
Hyvään makuun liittyvä tieto kannustaa kokeilemaan uutuuksia
Neofobinen ihminen ei ole nirso. Nirso ihminen välttää tiettyjä tuttuja ruokia, joista ei pidä tai joiden arvelee olevan itselleen haitallisia, esimerkiksi lihottavia. Neofobia sen sijaan kohdistuu aina johonkin uuteen, tuntemattomaan elintarvikkeeseen.
Plinerin mukaan tutkimuksissa on käynyt ilmi, että hyvään makuun liittyvällä informaatiolla on yleensä vaikutusta neofobiseen käyttäytymiseen ruuan suhteen. Terveellisyyteen liittyvä informaatio sen sijaan ei vaikuta kaikkiin. Sillä on vaikutusta lähinnä sellaisiin ihmisiin, jotka pitävät terveysasioita tärkeänä.
- Hyvään makuun liittyvä informaatio näyttää toimivan uutuusruokien suhteen paremmin kuin terveellisyyteen liittyvä tieto. Joidenkin tutkimusten mukaan uutuusruuan terveellisyyden korostaminen jopa vähensi ihmisten halua maistaa sitä. Tämä varmaan liittyy vanhaan uskomukseen, jonka mukaan mikään terveellinen ei voi maistua hyvältä, eikä mikään hyvältä maistuva voi olla terveellistä.
Jo pelkkä ajatus eläimen syömisestä voi olla vastenmielinen
Poikkeuksena olivat eläinperäiset uutuusruuat, joiden suhteen maistamishaluttomuus saattoi olla niin suuri, ettei siihen tuntunut tepsivän mikään tieto. Ihminen voi pitää jo ajatusta tietyn eläimen, esimerkiksi heinäsirkan, syömisestä niin vastenmielisenä, ettei käsitys muutu, vaikka joku vakuuttaisi heinäsirkan olevan maukasta tai terveellistä ravintoa. Tämäntyyppinen ruuan torjunta perustuu tunteisiin ja intuitioon, eikä siihen vaikuta rationaalinen tieto.
Nykyaikana ihmiset joutuvat kohtaamaan itselleen uusia ruokia esimerkiksi matkustaessaan toisiin maihin ja kulttuuriympäristöihin tai vieraillessaan etnisissä ravintoloissa. Etnisten ruokien lisäksi uutta ja tuntematonta voivat edustaa elintarveketeollisuuden tuottamat funktionaaliset elintarvikkeet ja ravintosisällöltään tai geneettisesti muokatut elintarvikkeet. Myös
luomutuotteissa löytyy uutta ihmeteltävää. (Finfood)
···········································································
Lisätietoja:
Www: www.finfood.fi/uutiset
Toimittaja: Sirpa Mustonen
yliopiston tiloissa Viikissä.
Plinerin mukaan lajimme on varmasti hyötynyt neofobiasta aikaisemmin, mutta nykyajassa se on menettänyt suojelevaa merkitystään. Erilaiset yhteiskunnalliset instituutiot ja laitokset tekevät työtä ruuan turvallisuuden varmistamiseksi, eikä nykyihmisen enää tarvitsisi olla yhtä epäluuloinen ruokaa kohtaan kuin aikaisemmin. Itse asiassa ne ihmiset, joilla taipumus neofobiaan on suhteellisen suuri, voivat tietämättään ottaa jopa ravitsemuksellisia riskejä ja yksipuolistaa liikaa ruokavaliotaan.
- On suhteellisen epätodennäköistä, että nykyisin tarjolla oleva ruoka olisi ihmisille välittömästi haitallista. Tässä yhteydessä en puhu vaikutuksista, joita voi seurata jonkin tietyn ruuan pitkään jatkuneesta nauttimisesta. Yhteiskunta on kehittänyt keinoja, joilla ruuan turvallisuus varmistetaan. Kulttuuri on tavallaan kesyttänyt luonnon.
Neofobiset lapset syövät liian vähän hedelmiä ja vihanneksia
Tutkimuksissa voimakkaasti neofobisten lasten ruokailutottumuksien on havaittu olevan epäterveellisempiä kuin muiden lasten. Heidän ruokavalionsa havaittiin esimerkiksi sisältävän liikaa tyydyttyneitä rasvoja ja olevan liian yksipuolinen. Neofobia korreloi negatiivisesti lasten hedelmien ja vihannesten kulutuksen kanssa. Neofobiset lapset siis syövät liian vähän hedelmiä ja vihanneksia.
- Pikkulapsilla neofobiset taipumukset ovat suurimmillaan vieroituksen ja liikkumaan oppimisen aikaan.
Hyvään makuun liittyvä tieto kannustaa kokeilemaan uutuuksia
Neofobinen ihminen ei ole nirso. Nirso ihminen välttää tiettyjä tuttuja ruokia, joista ei pidä tai joiden arvelee olevan itselleen haitallisia, esimerkiksi lihottavia. Neofobia sen sijaan kohdistuu aina johonkin uuteen, tuntemattomaan elintarvikkeeseen.
Plinerin mukaan tutkimuksissa on käynyt ilmi, että hyvään makuun liittyvällä informaatiolla on yleensä vaikutusta neofobiseen käyttäytymiseen ruuan suhteen. Terveellisyyteen liittyvä informaatio sen sijaan ei vaikuta kaikkiin. Sillä on vaikutusta lähinnä sellaisiin ihmisiin, jotka pitävät terveysasioita tärkeänä.
- Hyvään makuun liittyvä informaatio näyttää toimivan uutuusruokien suhteen paremmin kuin terveellisyyteen liittyvä tieto. Joidenkin tutkimusten mukaan uutuusruuan terveellisyyden korostaminen jopa vähensi ihmisten halua maistaa sitä. Tämä varmaan liittyy vanhaan uskomukseen, jonka mukaan mikään terveellinen ei voi maistua hyvältä, eikä mikään hyvältä maistuva voi olla terveellistä.
Jo pelkkä ajatus eläimen syömisestä voi olla vastenmielinen
Poikkeuksena olivat eläinperäiset uutuusruuat, joiden suhteen maistamishaluttomuus saattoi olla niin suuri, ettei siihen tuntunut tepsivän mikään tieto. Ihminen voi pitää jo ajatusta tietyn eläimen, esimerkiksi heinäsirkan, syömisestä niin vastenmielisenä, ettei käsitys muutu, vaikka joku vakuuttaisi heinäsirkan olevan maukasta tai terveellistä ravintoa. Tämäntyyppinen ruuan torjunta perustuu tunteisiin ja intuitioon, eikä siihen vaikuta rationaalinen tieto.
Nykyaikana ihmiset joutuvat kohtaamaan itselleen uusia ruokia esimerkiksi matkustaessaan toisiin maihin ja kulttuuriympäristöihin tai vieraillessaan etnisissä ravintoloissa. Etnisten ruokien lisäksi uutta ja tuntematonta voivat edustaa elintarveketeollisuuden tuottamat funktionaaliset elintarvikkeet ja ravintosisällöltään tai geneettisesti muokatut elintarvikkeet. Myös
luomutuotteissa löytyy uutta ihmeteltävää. (Finfood)
···········································································
Lisätietoja:
Www: www.finfood.fi/uutiset
Toimittaja: Sirpa Mustonen