Hyvää matkaa äidiksi ja isäksi! Toivomme, että näiltä sivuilta löydät hyödyllisiä ohjeita ja neuvoja tälle ainutlaatuiselle matkalle. » Lue lisää...
Ensimmäisten elinkuukausien ajan äidinmaito tarjoaa lapselle riittävästi ravintoa kasvuun ja kehitykseen. Muista D-vitamiinilisä! » Lue lisää...
Äidinmaito on edelleen tärkein ravinnonlähde. Aloita tarvittaessa ensilusikallisia neuvolan yksilöllisten ohjeiden mukaan. » Lue lisää...
Mitä ensilusikallisiksi? Toivottavasti löydät täältä vaihtoehtoja lapsesi yksilöllisiin ravitsemustarpeisiin. » Lue lisää...
6 kuukauden iässä lapsi tarvitsee kiinteää ruokaa äidinmaidon rinnalle. » Lue lisää...
Ruokavalioon tulee monia uusia ruoka-aineita. Imetystä suositellaan jatkettavaksi koko ensimmäisen elinvuoden ajan. » Lue lisää...
Lapsesi tarvitsee jo säännöllisemmän ateriarytmin, johon kuuluu ainakin viisi ateriaa. » Lue lisää...
0+ kk

Täysimetys 6 kuukauden ikään saakka

Mikäli rintamaito ei riitä, lisänä äidinmaidonkorvike ja 4-6 kk iästä kiinteä lisäruoka neuvolan ohjeen mukaan

Lisänä D-vitamiinivalmiste neuvolan ohjeiden mukaan

0+ kk äidinmaitoa

0+ kk äidinmaitoaHamuamis-, imemis- ja nielemisrefleksit ovat vauvalla synnynnäisiä keinoja varmistaa ravinnon saanti. Ensisijaisesti äidinmaito ja tarvittaessa äidinmaidonkorvike riittävät pienen vauvan ainoaksi ruoaksi 4-6 ensimmäisen elinkuukauden ajan. Neuvolasta ohjeistetaan yksilöllisesti, mikäli yli 4 kuukauden ikäinen vauvasi tarvitsee ennen 6 kuukauden ikää kiinteää lisäruokaa. Lisäksi tarvitaan vain D-vitamiinivalmistetta neuvolan ohjeiden mukaan. Kielen synnynnäinen ulostyöntämis-refleksi ohjaakin vauvaa sylkemään liian aikaisessa vaiheessa tarjotun kiinteän ruoan suustaan.

Vauva kertoo nälästään liikehtimällä, olemalla levoton ja itkemällä. Massu taas on täynnä, kun vauva lakkaa imemästä, on rauhallinen ja tyytyväinen ja ottaa seurusteluun viittaavaa katsekontaktia. Pieni ihmisen alku kykenee yleensä hyvin itsekin säätelemään milloin ja kuinka paljon hän ruokaa tarvitsee. Syödessään vauva tankkaa myös läheisyyttä. Sylissä pitäminen ja syömiseen liittyvä läheisyys ovat perusta kiintymyssuhteen ja turvallisuuden tunteen kehittymiselle.

Mitä muuta vauva osaa:

  • - hymyillä

    - äännellä "ää, gyy"

    - viuhtoa käsillään ja jaloillaan

  • - kannattaa päätään makuulla

    - tarttua esineisiin molemmilla käsillä

    - kääntää päätään ääntä kohden

  • - seurata katseellaan liikkuvaa esinettä

Tiesitkö tämän:
Lapsi tutustuu ruoan makuihin ja hajuihin jo kohdussa lapsiveden välityksellä. Sikiön makunystyrät kehittyvät raskausviikolle 15 mennessä ja noin raskausviikolla 25 myös hajuaisti toimii osittain. Syntymän jälkeen lapsi aistii äidin syömien ruokien makuja äidinmaidon kautta. Näin lapsi tutustuu ja totuttelee omaan ruokakulttuuriinsa jo etukäteen. Kun lapsi vielä saa kokeilla maultaan ja koostumukseltaan erilaisia ruokia siirtyessään kiinteään ruokaan, hän hyväksyy myöhemminkin uusia ruoka-aineita helpommin. Lapselle kehittyy pysyviä makumieltymyksiä varhaislapsuudessa tarjottuja ruokia kohtaan, mikä vaikuttaa ruokavalintoihin ja -mieltymyksiin vielä aikuisenakin. Siksi jo varhaislapsuudessa luodaan pohjaa myös aikuisiän hyvinvoinnille.