Hyvää matkaa äidiksi ja isäksi! Toivomme, että näiltä sivuilta löydät hyödyllisiä ohjeita ja neuvoja tälle ainutlaatuiselle matkalle. » Lue lisää...
Ensimmäisten elinkuukausien ajan äidinmaito tarjoaa lapselle riittävästi ravintoa kasvuun ja kehitykseen. Muista D-vitamiinilisä! » Lue lisää...
Äidinmaito on edelleen tärkein ravinnonlähde. Aloita tarvittaessa ensilusikallisia neuvolan yksilöllisten ohjeiden mukaan. » Lue lisää...
Mitä ensilusikallisiksi? Toivottavasti löydät täältä vaihtoehtoja lapsesi yksilöllisiin ravitsemustarpeisiin. » Lue lisää...
6 kuukauden iässä lapsi tarvitsee kiinteää ruokaa äidinmaidon rinnalle. » Lue lisää...
Ruokavalioon tulee monia uusia ruoka-aineita. Imetystä suositellaan jatkettavaksi koko ensimmäisen elinvuoden ajan. » Lue lisää...
Lapsesi tarvitsee jo säännöllisemmän ateriarytmin, johon kuuluu ainakin viisi ateriaa. » Lue lisää...
Puuhanurkka

Pääsiäisaskarreltavaa

PääsiäistipuPääsiäisenä askarrellaan ja herkutellaan! Nautitaan pajunkissoista ja juhlan perinteistä. Siirretään traditiota polvelta toiselle. Yksi pääsiäisen suosituimmista perinteistä on virpominen, ruotsinkielisillä pääsiäispupun piilottamien munien etsintä.

Askartele rairuohoastia

 Uudistuneesta Muksu-maitojuomasta saat näppärän, vedenpitävä korin rairuoholle. Leikkaa pakkauksen pohjasta sopivan kokoinen rasia, laita liimaa pakkauksen ulkopuolelle ja pyöritä paperinarua ympärille. Paperinarua saa monenvärisenä joten saat helposti tehtyä jokaiselle oman rasian! 

Ruohojen itämisaika vaihtelee noin 3-5 päivässä joten palmusunnuntai on oivallinen aika ruohojen kylvämiseen.

Pääsiäisaskarreltavaa 

Virpomisen historia

Virpominen on alun perin ollut ortodoksinen tapa ja peräisin Karjalasta. Palmusunnuntaina ihmisillä oli tapana kevyesti "vitsoa" ystäviään ja sukulaisiaan pajunvarvuilla lausuen samalla terveyttä ja vaurautta toivottavia loruja. Kevään elämää ja hedelmällisyyttä symboloiva vitsa jätettiin sitten hyvän onnen toivotukseksi virvotulle. Lasten pukeutumista noidiksi taas tunnetaan vuosisadan takaa Ruotsista, ja Pohjanmaalta tulee kukoistava trulliperinne. Suomalaisten nykyinen virpomistapa onkin hyvä esimerkki idän ja lännen perinteiden yhteensulautumisesta.

1800-luvun Inkerissä virvottiin tällaisella lorulla:

Urpaa, arpaa, tuoreeks', terveeks', siul' kana, miul' muna! Riihen parvet rikkaaks', aitan parvet autuaaks', kuominad kuninkaaks'! Talliltais talonpojaks! Tuo lehmält' voi-lusikka, Taikinapytylt' kakku! Viikoks' velkaa, aastajaks' anteeks'! (SKVR III:2 N1803)

Nykyisin käytetyin taitaa olla:

Virvon, varvon,
tuoreeks, terveeks tulevaks vuodeks,
sulle vitsa, mulle palkka.

Virpomisvitsat tehdään pajunkissaoksista, joihin sidotaan tai teipataan värikkäitä höyheniä ja paperisuikaleita. Vitsa jätetään "maksuksi" pikku namista tai kolikosta.

Suomalaisista traditioista voi poimia myös ruotsinkielisten pääsiäismunien piilotuksen omiin pääsiäisperinteisiin. Pääsiäispupu piilottaa munia joko sisälle tai sään salliessa ulos. Lapset etsivät piilossa olevat munat. Aikuinen voi auttaa kertomalla miltä korkeudelta kannattaa etsiä "lintu, perhonen tai kala".

Askarreltavaa pääsiäiseksi

Askartele helpot ja hauskat pupukorvat pienille pääsiäispupusille!

Pupuohje.pdf Pupunkorvat (3,86 megatavua)
 

Kodin koristuksiksi on mukava askarrella pääsiäistipuja.

Tipuohje_mv.pdf Pääsiäistiput (2,91 megatavua)