Hyvää matkaa äidiksi ja isäksi! Toivomme, että näiltä sivuilta löydät hyödyllisiä ohjeita ja neuvoja tälle ainutlaatuiselle matkalle. » Lue lisää...
Ensimmäisten elinkuukausien ajan äidinmaito tarjoaa lapselle riittävästi ravintoa kasvuun ja kehitykseen. Muista D-vitamiinilisä! » Lue lisää...
Äidinmaito on edelleen tärkein ravinnonlähde. Aloita tarvittaessa ensilusikallisia neuvolan yksilöllisten ohjeiden mukaan. » Lue lisää...
6 kuukauden iässä lapsi tarvitsee kiinteää ruokaa äidinmaidon rinnalle. » Lue lisää...
Ruokavalioon tulee monia uusia ruoka-aineita. Imetystä suositellaan jatkettavaksi koko ensimmäisen elinvuoden ajan. » Lue lisää...
Lapsesi tarvitsee jo säännöllisemmän ateriarytmin, johon kuuluu ainakin viisi ateriaa. » Lue lisää...

26.12.2011

Suomalaiset äidit ovat tyytyväisiä elämäänsä riippumatta siitä ovatko he työelämässä vai kotona lastensa kanssa. Heillä on kuitenkin muita eurooppalaisia äitejä enemmän vaikeuksia yhdistää työpaineet ja kotielämä.

Hiljattain ilmestyneessä Väestöliiton julkaisukokoelmassa käsitellään muun muassa pienten lasten äitien kykyä yhdistää perhe- ja työelämän haasteet. Tutkija Sirpa Weckströmin artikkelista selviää, että Suomessa työnteon koettiin vähentävän perheen sisäistä "laatuaikaa" useammin kuin muualla Euroopassa.

Lyhennetty työaika helpottaa perhe-elämää

Työssäkäyvät suomalaisäidit käyvät muita useammin ansiotyössä täysipäiväisesti. Pitkät työpäivät sekä aikapaine töissä vaikuttavat myös perheisiin. Lähes puolet suomalaisäideistä koki jatkuvaa kiirettä töissä. Kiireen kokeminen ei kuitenkaan ollut yleisempää kuin keskimäärin tutkituilla äideillä.

Tutkimus tukee käsitystä, jonka mukaan lyhennetty työaika helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pidemmät työpäivät selittävät kuitenkin vain osan maiden välisistä eroista. Myös suomalaiset isät kokivat muita isiä useammin, ettei perheelle jää riittävästi aikaa.

Weckström esittää, että äitien kokema yleinen tyytyväisyys Suomessa saattaa kuvastaa sekä hyvin onnistunutta lasten päivähoitojärjestelmää että valinnanvapautta eri hoitomuotojen välillä. Suomen malli pitkistä hoitovapaista on erilainen kuin useissa Euroopan maissa, joissa pienten lasten äitien työssäkäynti yleistyi 1990-luvulla.

Tulokset perustuvat vuosina 2004-2005 kerättyihin aineistoihin. Tutkimuksessa oli mukana 12 Euroopan maata.

Toimittaja: Viestintä Nutrimedia

Suomalaiset isät kokivat muita isiä useammin, ettei perheelle jää riittävästi aikaa.

« Takaisin edelliselle sivulle