Lapsen allergiariskiä voidaan pienentää, kun ruokavalion ravitsemukselliseen laatuun kiinnitetään erityistä huomiota sietokyvyn kehittymisen kannalta tärkeiden herkkyyskausien aikana. Näitä ovat äidin raskausaika sekä lapsen imeväisikä ja varhaislapsuus.

Tutkimuksissa on pyritty tunnistamaan niitä ruokavalion ravintotekijöitä, joista voisi olla hyötyä allergiariskin pienentämisessä. Dosentti Kirsi Laitinen Turun yliopistosta kertoo, että tällaisia ovat ravinnon rasvahapot, vitamiinit ja probiootit.

Raskausaikana kalarasvaa ja vitamiineja

Rasvahapoista merkityksellisiä ovat pitkäketjuiset, monityydyttymättömät n-3 –sarjan rasvahapot ja erityisesti kalan sisältämä dokosaheksaeenihappo DHA, joka hillitsee elimistön tulehdusvasteita.

- Rasvaisen kalan syöminen raskausaikana pienentää lapsen astmariskiä, jos äidillä itsellään on astma. Terveiden äitien lapsilla vastaavaa suojavaikutusta ei sen sijaan ole todettu, Laitinen kertoo.

Vitamiinien osalta raskausaikana tulisi kiinnittää huomiota etenkin D-, E-, A- ja C-vitamiinin saantiin, sillä näillä on tutkimuksissa havaittu olevan yhteys lapsen myöhempään allergia- että astmariskiin.

Liian varhainen lisäruoka voi altistaa allergialle

Lapsen ollessa imeväisikäinen voi liian varhainen lisäruokien aloitus olla allergialle altistava tekijä. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee kuuden kuukauden täysimetystä, mutta lapsen yksilöllisen tarpeen ja neuvolan ohjeen mukaan voidaan kiinteiden lisäruokien antaminen aloittaa vauvalle tarvittaessa aikaisintaan neljän kuukauden iässä.

- Lisäruokien aloituksen myöhentäminen yli kuuden kuukauden iän ei ole hyödyllistä, vaan voi jopa heikentää sietokykyä. Sen sijaan rintaruokinnan jatkaminen kiinteiden lisäruokien ohella saattaa suojata allergialta, dosentti Laitinen toteaa.

Varmuuden vuoksi välttäminen haitallista

Laitinen muistuttaa, että imettävän äidin tai lisäruokiin totuttelevan lapsen ei tarvitse ”varmuuden vuoksi” välttää ruokavaliossaan mitään ruoka-aineita. Dosentti Mikä Mäkelä HYKSin Iho- ja allergiasairaalasta varoittaa, että tarpeettomasta välttelystä voi olla allergiariskin kannalta jopa haittaa.

- Altistuminen ravinnon valkuaisaineille nopeuttaa lapsen suolen kypsymistä. Toleranssia eli sietokykyä ei synny ilman ympäristön anti- ja allergeenien kohtaamista. Jos ravinnon valkuaisaineisiin totuttelu liikaa viivästyy, se saattaa heikentää sietokykyä, Mäkelä selittää.

Ravitsemussuositukset hyvä lähtökohta

Kirsi Laitisen mukaan Suomessa tehdyt tutkimukset ovat paljastaneet puutteita sekä raskaana olevien että imettävien äitien ja pikkulasten ruokavaliossa. Erityisesti kasvisten ja kalan käyttö on suosituksiin nähden vähäistä, minkä vuoksi allergiariskin kannalta keskeisiä vitamiineja ja monityydyttymättömiä rasvahappoja saadaan liian vähän. Vastaavasti taas kovan rasvan, suolan ja sokerin saanti on turhan runsasta.

- Ravitsemussuositusten toteutuminen voisi olla hyvä lähtökohta allergioiden ehkäisylle, Laitinen tähdentää.

Probiooteista hyötyä jo raskausaikana

Ruokavalion peruselementtien ollessa kunnossa voivat ravinnon hyödylliset bakteerit, probiootit, tarjota lisähyötyä allergioiden ehkäisyssä ja myös niiden hoidossa. Professori Erika Isolauri Turun yliopistosta kertoo, että probioottien on osoitettu muun muassa edistävän suoliston puolustusvasteiden kehittymistä, muokkaavan ravinnon antigeeneja haitattomiksi sekä hillitsevän elimistön tulehdusvastetta.

Isolaurin mukaan probioottien käyttö osana ruokavaliota on hyödyllistä jo raskausaikana. Myös imeväisikäisen lapsen ruokavaliossa probiootit ovat hyödyllisiä ja täysin turvallisia, sillä niillä ei ole havaittu sivuvaikutuksia.

Suomalaiset allergiasairauksien asiantuntijat puhuivat allergioiden ehkäisystä ja hoidosta viime viikolla Helsingissä järjestetyillä valtakunnallisilla Ravitsemuspäivillä. Ravitsemuspäivät on vuosittainen ravitsemuksen ammattilaisten koulutustapahtuma, jonka järjestää Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry.

Toimittaja: Krista Korpela-Kosonen/Viestintä Nutrimedia