Tällä viikolla vietetään Kotimaiset Kasvikset ry:n nimeämää Puoli kiloa päivässä –teemaviikkoa. Viikko muistuttaa monipuolisen päivittäisen kasvisten käytön merkityksestä.

Puoli kiloa päivässä on hyvä kasvisten käytön mittari aikuiselle, mutta vielä kätevämpää on ottaa mitaksi oma kourallinen. Sekä lasten että aikuisten päivän kuuluu vähintään viisi annosta kasviksia – yksi oma kourallinen on yksi annos.

Viisi väriä päivässä

Kasvisten käytössä on hyvä muistaa säännöllisyyden lisäksi myös monipuolisuus. Suositeltavaa on, että päivittäin käytettäisiin viittä eri väriä olevia kasviksia. Päivittäisiin kasvisannoksiin lasketaan mukaan myös marjat ja hedelmät.

Tutkimusten mukaan värikkäät kasvikset sisältävät runsaasti puolustuskykyä parantavia aineita. Monet kasvisten väriaineet toimivat antioksidantteina yhdessä vitamiinien ja kivennäisaineiden kanssa.

Vihreä

Voimakas vihreä väri kertoo, että kasviksissa on runsaasti yhteyttäviä viherhiukkasia, joissa on mm. rautaa ja sen imeytymistä edistävää C-vitamiinia. Tyypillisiä vihreitä kasviksia ovat salaatti- ja kaalikasvit sekä pavut ja herneet.

Sini-purppura

Kasvisten sinisen ja purppuran sävyt ovat antosyaanien synnyttämiä värejä. Vahvimmillaan ne ovat monissa marjoissa ja hedelmissä. Antosyaanien terveysvaikutukset perustuvat niiden toimintaan antioksidantteina.

Punainen

Kasvisten punaiset väriaineet kuuluvat karotenoideihin, joista tunnetuin on lykopeeni. Sitä esiintyy esimerkiksi tomaatissa, vesimelonissa ja verigreipissä. Lykopeenin puutteella tiedetään olevan yhteyttä ainakin sydän- ja verisuonisairauksien esiintyvyyteen.

Kelta-oranssi

Väriaineista tunnetuin on oranssi beetakaroteeni, joka muuttuu elimistössä A-vitamiiniksi. Hyviä beetakaroteenin lähteitä ovat mm. porkkana ja punainen paprika. Beetakaroteenia löytyy myös monista vihreistä kasviksista.

Ruskea-valkoinen

Tehokkaimpia valkoisten kasvisten flavonoideja ovat sipulikasvien kversetiini ja allisiini, joiden tiedetään torjuvan virusten ja bakteerien hyökkäyksiä ja toimivan antioksidantteina. Sipulin lisäksi kversetiiniä saa mm. omenista.

Lähde: www.kasvikset.fi

Toimittaja: Krista Korpela-Kosonen/Viestintä Nutrimedia