Kesähelteillä riittävästä juomisesta huolehtiminen on tärkeää. Runsas sokeroitujen mehujuomien ja limsojen käyttö ei kuitenkaan ole lapselle hyvästä. Kaikkein paras ja suositeltavin janojuoma on vesi.

Suomalaiset lasten ravitsemustutkimukset osoittavat, että lapsen päivittäin saamasta sokerista keskimäärin lähes kolmannes on peräisin juomista. Mehujen ja limsojen suurkuluttajilla sokerin saanti voi olla vielä tätäkin runsaampaa.

Suositeltava sokerin saannin yläraja ylittyy helposti jo 2-vuotiailla lapsilla. Päivittäin saadusta energiasta korkeintaan 10 prosenttia saisi olla peräisin sokerista. 2-vuotiaan lapsen ruokavaliossa tämä tarkoittaa noin yhdeksää tavallista sokeripalaa. Määrä ylittyy helposti jo parin pillimehutetran juomisella.

Sokeri vie tilaa vitamiineilta

Tutkimusten perusteella tiedetään, että paljon sokeria saavilla lapsilla ruokavalion laatu heikkenee. Runsaasti sokeria sisältävät elintarvikkeet sisältävät yleensä niukasti tarpeellisia ravintoaineita. Lähes kaikkien vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti laskeekin sitä mukaa, kun sokerin määrä ruokavaliossa kasvaa. Ikävin seuraus runsaasta sokeroitujen juomien käytöstä on siis lapsen ruokavalion köyhtyminen vitamiinien ja kivennäisaineiden saannin kustannuksella.

Liiallinen sokerin käyttö on myös terveysriski. Äskettäin julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan runsas sokerilla makeutettujen juomien ja ruokien nauttiminen saattaa suurentaa nuoren riskiä sairastua myöhemmin sydän- ja verisuonitauteihin. Sama yhteys on aiemmin todettu aikuisilla.

Aikuinen asettaa rajat sokerin käytölle

Lapsella on synnynnäinen mieltymys makeaan eikä hän siksi välttämättä itse ymmärrä, kuinka paljon sokerisia juomia ja ruokia on järkevää ja kohtuullista käyttää. Rajojen asettaminen on tässäkin suhteessa aina aikuisten tehtävä.

Toimittaja: Krista Korpela-Kosonen/Viestintä Nutrimedia