Nykyinen neuvolakäytäntö saattaa olla liian lapsikeskeinen. Myös äidit ja isät näyttävät tarvitsevan ohjausta ja kannustusta terveelliseen syömiseen. Ensimmäisen lapsen odotus on edelleenkin otollisin aika tehdä terveyskasvatusta, arvioivat asiantuntijat.

Äidin raskaus- ja imetysaikainen ruokavalio edistää äidin jaksamista ja luo pohjan lapsen terveydelle aina aikuisikään asti. Erityisesti imetysajan ruokavalion terveellisyyttä olisi syytä korostaa, sillä imetysaikana äitien ruokavalio näyttää olevan heikompi kuin raskausaikana.

Tupakoiva äiti syö huonosti

Äidin ja isän ikä, koulutustaso ja äidin tupakointi raskauden aikana vaikuttavat äidin ruokavalion terveellisyyteen raskauden ja imetyksen aikana. Korkeampi koulutus ja ikä ovat yhteydessä runsaampaan täysjyväviljatuotteiden, marja- ja hedelmäruokien ja tuoreiden kasvisten sekä kalan käyttöön. Raskausaikana tupakoinut äiti syö epäterveellisemmin sekä raskaus- että imetysaikana.

Lasten lukumäärä näkyy äitien ruokavalinnoissa. Ensisynnyttäjillä kalan käyttö on vähäisintä muihin raskaana oleviin ja imettäviin verrattuna. Kahvin kulutus kasvaa sitä mukaa, mitä enemmän lapsia on.

Äiti ei aina ehdi huolehtia ruokailustaan

Ensimmäisen lapsen syntymä on muutos, joka näyttää yllättävän etenkin kolmekymppiset äidit. He eivät aina ehdi tai jaksa laittaa itselleen ruokaa. Ne äidit, joille on kerrottu tulevasta isosta ajankäytön muutoksesta, tekevät ruokaa itselleen pakkaseen etukäteen.

Suomalaisäitien raskaus- ja imetysajan ravitsemus oli yhtenä aiheena viime viikolla järjestetyssä Sosiaalilääketieteen yhdistyksen seminaarissa, jossa esiteltiin uusimpia tuloksia ravitsemuksen ja ruokakäyttäytymisen väestöryhmittäisistä eroista eri elämänvaiheissa. Seminaarin annista kertoi verkkosivuillaan Ruokatiedon Uutiset.

Toimittaja: Viestintä Nutrimedia