Pienten lasten ruokakasvatukseen on lähivuosina odotettavissa uusia tehokkaita keinoja. Laaja EU-rahoitteinen tutkimushanke selvittää parhaillaan, miten ruokatottumukset muovautuvat varhaislapsuudessa ja millaisin keinoin niihin voidaan vaikuttaa.

Hankkeen perimmäinen tarkoitus on saada eurooppalainen väestö tekemään enemmän terveellisiä ruokavalintoja eli esimerkiksi lisäämään kasvisten ja hedelmien käyttöä.

Suomi ei osallistu tutkimukseen

Vuonna 2010 käynnistyneen HabEat-tutkimushankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, mitkä ovat keskeisiä ikä- ja kehitysvaiheita lapsen ruokatottumusten muodostumiselle. Samalla se tarjoaa mahdollisuuksia kehittää tehokkaita menetelmiä, joilla terveellisiä ruokavalintoja ja –tottumuksia voidaan edistää jo varhaislapsuudessa.

Nelivuotisessa tutkimushankkeessa on mukana useita yliopistoja ja tutkimuslaitoksia Ranskasta, Tanskasta, Iso-Britanniasta, Hollannista, Kreikasta ja Portugalista.  Hanketta koordinoi ranskalainen maataloustieteellinen tutkimuslaitos INRA, ja se saa EU-rahoitusta kaikkiaan 2,9 miljoonaa euroa.

Halukkuus maistaa kasviksia heikkenee iän myötä

Yksi hankkeen osatutkimuksista keskittyy selvittämään, miten lasten tottumista ja mieltymystä erilaisiin kasviksiin voitaisiin lisätä. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että useimmat pikkulapset haluavat maistaa ja syödä kasviksia, mutta halukkuus tähän alkaa heikentyä iän myötä. Tutkimuksessa etsitään keinoja siihen, miten 6-36 kuukauden ikäisten lasten tottumista ja mieltymystä erilaisiin kasviksiin voidaan lisätä.

Ensimmäiset tulokset tästä osatutkimuksesta kertovat, että varhaislapsuudessa pidetyimmät kasvikset ovat herneet, bataatti, porkkana, kurkku ja kurpitsa. Tavallisimpia inhokkeja taas ovat esimerkiksi fenkoli, retiisi, maa-artisokka, lehtisalaatti, vesikrassi sekä ruusukaali.

Tutkimushankkeessa on tarkoitus kehittää menetelmiä myös lapsen omaan kykyyn säädellä ruuankäyttöään niin, että hän oppisi paremmin tunnistamaan sekä nälän että kylläisyyden tunteitaan. Lisäksi tutkitaan voivatko sosiaalinen oppiminen tai lapsen omat ruuanlaittokokemukset lisätä halukkuutta kasvisten ja hedelmien käyttöön.

Tulosten pohjalta suositus lasten ruokakasvatukseen

Tutkimuksen tulosten pohjalta on myöhemmin tarkoitus laatia yhteistyössä sidosryhmien kanssa suuntaviivat suosituksille, jotka antavat opastusta lapsen ruokailutilanteiden käytännön toteutukseen, erilaisiin ruokiin tutustumiseen sekä ruokakasvatukseen keskeisissä ikä- ja kehitysvaiheissa.

Vuoden 2013 loppuun kestävän tutkimushankkeen edistymistä on mahdollista seurata hankkeen verkkosivuilla www.habeat.eu.

Toimittaja: Krista Korpela-Kosonen/Viestintä Nutrimedia