Lapsen totuttaminen oman perheen ruokakulttuuriin alkaa jo raskausaikana. Ensimmäisiä makuja opitaan nimittäin jo kohdussa lapsiveden välityksellä. Sikiö aistii siitä ruokien haihtuvia yhdisteitä, aromeja.

Myös perimä ohjaa makumieltymysten kehittymistä. Vastasyntyneellä on luontainen mieltymys makeaan, sen lisäksi hän maistaa ilmeisesti myös suolaisen, karvaan ja umamin. Umami eli lihaisuuden maku on makean, suolaisen, happaman ja karvaan ohella viides perusmauista.

Perintötekijät näyttävät ohjaavan vahvasti ainakin karvaan maistamista. Osa ihmisistä on perimältään ns. herkkiä maistajia, jotka aistivat ruoan karvaan maun muita herkemmin. Turun yliopistossa tehtyjen tutkimusten mukaan suomalaisista herkkiä maistajia on 13 prosenttia.

Herkän maistajan perimä saattaa olla yksi syy siihen, että osa lapsista tarvitsee tavanomaista enemmän totuttelua uusia kasviksia maistaessaan. Monissa kasviksissa nimittäin on karvaita aromeja, joita herkät maistajat aistivat voimakkaammin.

Maku aistitaan vasta aivoissa

Toisin kuin äkkiseltään ajattelisi, makuaistimus ei synny kielessä, vaan vasta aivoissa. Kielessä sijaitsevilla makunystyillä on kuitenkin maistamisessa tärkeä roolinsa. Makunystyissä olevat reseptorit välittävät viestin ruoan sisältämistä makuaineista hermoimpulsseina aivoihin, jotka aiheuttavat varsinaisen maistamisen.

Maistamisesta ainakin puolet on haistamista. Jos tukkii nenänsä samalla, kun puraisee hedelmämakeista, ei heti pysty sanomaan onko suussa mansikka- ja sitruunamakeinen. Vasta nielun kautta nenään pääsevä ilma eli ns. retronasaalinen haju kertoo, kumpaa karkkia parhaillaan nautiskellaan.

Makumieltymykset kehittyvät läpi elämän

Varhaiset makukokemukset vaikuttavat makumieltymyksiin vielä myöhemmälläkin iällä. Siksi lapsi kannattaa jo pienestä pitäen tutustuttaa monipuoliseen makumaailmaan. Makumieltymykset ovat kuitenkin elinikäinen oppimisprosessi. Vielä aikuisenakin voi oppia pitämään sellaisista ruoista, joiden makua on lapsuudessa vierastanut.

Aikuinen voi opetella uusia makumieltymyksiä myös tietoisesti. Tästä on hyötyä vaikkapa silloin, kun ruokatottumuksia täytyy muuttaa terveydellisistä syistä. Esimerkiksi aiempaa vähäsuolaisempaan ruokaan tottuu tavallisesti noin kolmessa kuukaudessa.

Maistamisesta ja makumieltymysten kehittymisestä kertoi Helsingin Sanomat viime viikolla julkaistussa tiedeartikkelissaan.

Toimittaja: Krista Korpela-Kosonen/Viestintä Nutrimedia