Suomalaisten lasten tasa-arvoisuus toteutuu hyvin taloudellisen hyvinvoinnin ja koulutuksen osalta. Sen sijaan lasten terveyteen liittyvässä tasa-arvossa on vielä parantamisen varaa, osoittaa Unicefin vertailu 24:sta OECD-maasta. Terveyteen liittyvää tasa-arvoisuutta heikentää erityisesti se, että suositus päivittäisestä kasvisten ja hedelmien käytöstä toteutuu huonosti.

Unicefin tuoreessa raportissa ”The children left behind” vertaillaan lasten hyvinvoinnin tasa-arvoisuutta kolmella osa-alueella: taloudellinen hyvinvointi, koulutus ja terveys. Tutkimus toteutettiin vertaamalla huonoimmassa asemassa olevia keskimääräisesti pärjääviin.  

Suomi kokonaisvertailussa kärkipäässä

Kokonaisuudessaan Suomi sijoittui yhdessä Hollannin, Tanskan ja Sveitsin kanssa kärkeen lasten hyvinvoinnin tasa-arvoisuudessa. Hänniltä löytyvät Italia, Kreikka ja Yhdysvallat, jotka ovat antaneet lasten välisen tasa-arvon kuilun kasvaa kaikkein suurimmaksi.

Yksikään maista ei kuitenkaan pääse kärkikaartiin kaikilla tutkimuksen alueilla. Suomella on eniten parannettavaa lasten terveyteen liittyvässä tasa-arvossa.

Kasvisten käytössä lähes jumbosija

Terveyden osalta Suomi on vasta sijalla 16. Sijoitustamme laskee erityisesti se, että lasten terveellinen ruokavalio toteutuu huonosti, kun mittarina käytetään päivittäistä kasvisten ja hedelmien käyttöä. Lasten päivittäisessä kasvisten ja hedelmien käytössä Suomi on tilaston hännillä yhdessä Unkarin kanssa. Lasten säännöllistä liikkumista kuvaavassa vertailussa pärjäämme jo paremmin, sillä Suomi on sijalla 6.

Koulutuksen tasa-arvo toteutuu parhaiten

Koulutuksen osalta tasa-arvo toteutuu Suomessa selkeästi parhaiten, sillä Suomi on kirkkaasti ykkönen. Tutkimuksen taloudellista hyvinvointia mittaavassa osa-alueessa Suomi sijoittui kuudenneksi, siihen parhaaseen kolmannekseen, jossa epätasa-arvo oli kaikkien OECD-maiden keskiarvoa pienempi.

Hyvinvoinnin epätasa-arvoon puututtava ajoissa

Unicefin tutkimuksen tarkoituksena on herätellä pohtimaan, kuinka kauas taakse lasten annetaan pudota. Tutkimuksessa todetaan, että maat, jotka ovat pystyneet hyvin ehkäisemään lasten putoamisen kauas keskiarvoista, sijoittuvat myös koko vertailun kärkipäähän. Aikaisemmat tutkimukset OECD-maista osoittavat, että mitä aikaisemmin hyvinvoinnin epätasa-arvoon puututaan, sen paremmat tulokset saadaan aikaan.

Unicefin tutkimuksen ”The children left behind” aineisto on vuosilta 2006-2008.

Toimittaja: Krista Korpela-Kosonen