Fyysisesti terve lapsi, joka elää normaalia rytmitettyä arkea, ei yleensä liho vaikeasti. Tätä mieltä on lastentautien erikoislääkäri Anna Kotiranta-Ainamo, joka työssään HUSin Lasten ja nuorten sairaalassa kohtaa päivittäin vaikeasti lihavia lapsia ja nuoria.

Kotiranta-Ainamon mukaan lapsen lihavuuden syitä etsittäessä on vaikea erottaa, mikä on vanhempien ongelmien aiheuttamaa, mikä lapsen omista ongelmista johtuvaa ja mikä taas perinnöllisten tekijöiden aikaansaamaa. Sen hän on kuitenkin kokemuksensa perusteella havainnut, että tavallinen rytmitetty arki on monelta vaikeasti lihavan lapsen perheeltä hukassa.

- Lapsen normaaliin rytmitettyyn arkeen kuuluu tavallista iänmukaista toimintaa kuten leikkimistä, ulkoilua, lepoa ja ruokailua. Ruokailurytminkin on oltava kunnossa eli päivän ateriat koostuvat aamupalasta, lounaasta, välipalasta, päivällisestä ja iltapalasta, lastenlääkäri toteaa.

Arjen rytmi kehittää itsesäätelyä

Rytmitetty arki on Anna Kotiranta-Ainamon mukaan lapselle tärkeää siksi, että se auttaa lasta kehittämään normaalin itsesäätelyn kyvyn. Lapsuudessa omaksuttu itsesäätelyn kyky auttaa ehkäisemään ylipainon kehittymistä myöhemmin elämässä.

- Monet lapset tarvitsevat tähän arjen rytmitykseen teini-ikään asti aikuisten tukea. Lasta on ohjattava siinä, milloin on aika syödä päivällistä, milloin pestään hampaat ja milloin käydään nukkumaan, Kotiranta-Ainamo ohjeistaa.

Lapsi on laihimmillaan nelivuotiaana

Anna Kotiranta-Ainamon vastaanotolle erikoissairaanhoitoon päätyvät ne lihavat lapset ja nuoret, joiden paino on pituuteen suhteutetulla painokäyrällä vähintään + 60 % eli 60 prosenttia yli samanpituisten lasten keskiarvopainon. He ovat siis vaikeasti lihavia. Lievemmät tapaukset hoidetaan perusterveydenhuollossa. Lasten ylipainon rajana pidetään 20 prosenttia ja lihavuuden rajana 40 prosenttia yli samanpituisten lasten keskiarvopainon menevää painoa.

Lasten lihavuuden esiintymishuiput ovat esikoulu- ja nuoruusiässä. Laihimmillaan lapsi on yleensä 4-vuotiaana.  Jos lapsi on ylipainoinen jo nelivuotiaana, hän luultavasti lihoo jatkossakin. Lihava lapsi on usein lihava vielä aikuisenakin.

Lasta ei laiteta laihdutuskuurille

Anna Kotiranta-Ainamon mukaan myös vaikeasti lihavien lasten hoito on tehokkainta heidän omassa tutussa arkiympäristössään. Taikaratkaisuja ei ole erikoissairaanhoidollakaan tarjota, vaan tehtävänä on herätellä vanhempia lapsen painonhallintaan ja hoitaa lihavuuden mahdollisesti tuomia lisäsairauksia. Vakavasti lihavaakaan lasta ei yleensä laiteta varsinaiselle laihdutuskuurille, vaan painonnousua pyritään hidastamaan siten, että pituuskasvu itsestään korjaa painon vääristymää.

Kotiranta-Ainamo painottaa, että vaikeasti lihavan lapsen hoito ei tuo tulosta ilman vanhempien tukea. Vanhemmilla on vastuu siitä, mitä lapsi syö. Kaloreita ei silti tarvitse ruveta laskemaan, vaan normaali arjen rytmitys ja hallinta tuovat yleensä tulosta.

Toimittaja: Krista Korpela-Kosonen