Lapsen maitohampaat saadaan säilymään pitkään täysin ehjinä vaikuttamalla äidiltä pikkulapselle siirtyvän bakteerikannan koostumukseen, osoittaa tuore väitöstutkimus.

Lapsen riskiä saada reikiä hampaisiinsa lisäävät erityisesti mutasstreptokokit, jotka pikkulapsi saa suuhunsa useimmiten syljen välityksellä äidiltään.  HLL Marja-Liisa Laitalan väitöstutkimuksessa pikkulasten suun bakteerikantaa saatiin muokattua hammasterveydelle edullisempaan suuntaan, kun äidit käyttivät säännöllisesti ksylitolipurukumia lasten ollessa alle 2-vuotiaita.

Ensimmäinen maitohammas reikiintyi keskimäärin 8-vuotiaana niillä lapsilla, joilla ei vielä 2-vuotiaana ollut mutasstreptokokkeja suussaan. Bakteeritartunnan saaneiden lasten hampaat sen sijaan alkoivat reikiintyä keskimäärin jo ennen viiden vuoden ikää.

Ksylitolipurukumia käyttäneiden äitien lasten hampaiden parempi terveys säilyi tutkimuksessa maitohampaiden irtoamiseen saakka.

Marja-Liisa Laitalan väitöstutkimuksessa seurattiin kaikkiaan noin 500 lapsen maitohampaiden terveyttä ja lapsille tehtyjen hammashoidon toimenpiteiden määrää syntymästä 10-vuotiaaksi asti.

Toimittaja: Krista Korpela-Kosonen