Makumieltymykset ovat yksilöllisiä. Jokaisella on ruokia, jotka hivelevät makuhermoja ja niitä, joiden syömistä välttää viimeiseen asti. Makumieltymysten kehittymiseen vaikuttavat niin geeniperimä kuin ympäristökin.

Makuaistin kehittyminen ja tottuminen uusiin makuihin tapahtuu jo varhain kohdussa. Ensimmäiset makunystyrät ilmaantuvat sikiölle kahdeksan viikon kuluttua hedelmöityksestä. Sikiön ensimmäisten makuaistimusten lähde on lapsivesi, jonka aromiyhdisteisiin vaikuttaa äidin syömä ruoka. Näin lapsi saa kulttuurisidonnaisia makuelämyksiä jo varhain ennen syntymää.

Tottuminen oman ympäristön tavallisimpiin ruokiin jatkuu imetyksen yhteydessä. Makuaisti on vastasyntyneen kehittynein aisti. Makuyhdisteet löytyvät rintamaidosta 1 - 2 tuntia niiden nauttimisen jälkeen. Rintamaidon maku voi vaikuttaa lapsen tuleviin makutottumuksiin.

Uusien ruokien pelko tuo suojaa

Erityisesti 18 - 24 kuukautta vanhoilla tottuminen uusiin ruokiin ja makuihin on hidasta. Tässä iässä lapset alkavat itse valita syömiään ruokia ja liikkua ympäristössään, joten uusien ruokien pelolla eli neofobialla saattaa olla lasta suojeleva merkitys. Lapsi tarvitsee uusiin makuihin tottumiseen keskimäärin 10 - 15 maistelukertaa. Uusiin makuihin tottuminen on yleensä helpompaa, jos ne yhdistetään ennestään tuttuihin ruoka-aineisiin.

Uusien ruokien pelko on yksilöllistä. Siihen vaikuttavat mahdollisesti myös geneettiset tekijät, sillä neofobiaa esiintyy usein samoissa perheissä. Pojilla ja miehillä varauksellinen suhtautuminen uusiin ruokiin näyttää olevan yleisempää kuin tytöillä ja naisilla.

Uusien ruokien pelolla eli neofobialla on ollut suuri merkitys menneisyydessä: kun ei oltu varmoja, onko jokin ruoka soveltuvaa syötäväksi, sitä piti maistaa ensin varovaisesti.

Makumieltymysten kehittymisestä uutisoi verkkosivuillaan Ruokatiedon Uutiset.

Toimittaja: Viestintä Nutrimedia