Suomessa kuluttajille myytävät margariinit ja rasvalevitteet sisältävät hyvin vähän transrasvaa. Transrasvaa ei löytynyt lainkaan 55 prosentista tutkituista 18 näytteestä. Todetuilla määrillä ei ole terveydellistä merkitystä, kertoo elintarviketurvallisuusvirasto Evira.

Korkein mitattu transrasvan määrä oli vain 0,5 grammaa sadassa grammassa tuotetta, kun Evirassa tutkittiin markkinoilla olevien margariinien ja rasvalevitteiden rasvan koostumusta ja erityisesti transrasvapitoisuutta. Elintarviketeollisuuden käyttämiä rasvoja ei tutkittu.

Transrasva on todettu terveydelle haitalliseksi. Se on tyydyttymätöntä, kiinteää rasvaa, joka kuitenkin toimii tyydyttyneen rasvan tavoin ja lasketaan siksi epäterveelliseksi kovaksi rasvaksi. Kova rasva tunnetaan sydän- ja verisuonitautien riskitekijänä.

EU:ssa keskustellaan raja-arvon asettamisesta

Tutkija Tiina Ritvanen Evirasta kertoo, että Suomen tilanne haluttiin kartoittaa, koska EU:ssa keskustellaan elintarvikkeiden transrasvapitoisuuksista.

- Halusimme selvittää, olisiko transrasvapitoisuus syytä lisätä pakolliseksi pakkausmerkinnäksi. Tutkimuksen perusteella ei, Ritvanen sanoo.

Eräät maat, erimerkiksi Tanska, ovat jo asettaneet transrasvalle raja-arvon. Suomessa raja-arvoa ei ole, eikä sille nykyisen saannin perusteella nähdä tarvetta. Sen sijaan suomalaisten olisi vähennettävä kaiken kovan rasvan osuutta kokonaisenergiansaannistaan.

Pohjoismaiden neuvosto vaati vuosi sitten, että Pohjoismaat kieltävät yli kaksi prosenttia transrasvahappoja sisältävän ruuan. Neuvoston mielestä transrasvahappojen määrän rajoittaminen ruuassa on yksinkertainen ja ilmainen keino estää sydän- ja verisuonisairauksia.

Rasvojen rasvahappokoostumuksissa selkeitä eroja

Vaikka transrasvaa ei juuri löytynyt, havaittiin rasvojen rasvahappokoostumuksissa eroja. Levitteiden rasvapitoisuudet vaihtelivat 29 - 80 prosentin välillä. Tyydyttyneen eli niin sanotun kovan rasvan osuus kokonaisrasvasta vaihteli 20 - 52 prosentin välillä.

Myös välttämättömien rasvahappojen määrässä oli huomattavaa vaihtelua: 3,5 - 28,8 grammaa sadassa grammassa tutkittua tuotetta. Osa levitteistä sisälsi voita, osa yksinomaan kasvirasvaa. Välttämättömien rasvahappojen määrä oli yleensä suurempi rasvaisimmissa tuotteissa.

Ritvanen korostaa, ettei tutkimuksessa havaittu tilastollista eroa kevyiden ja rasvaisimpien tuotteiden rasvahappokoostumuksessa. Hän ei myöskään lähde arvioimaan levitteiden terveellisyyttä, vaan kehottaa lukemaan pakkauksesta tuotteiden rasvakoostumuksia.

- Elintarviketurvallisuusviraston tehtävä on tutkia tuotteiden turvallisuutta, siksi selvitämme transrasvapitoisuuksia. Jätämme ravitsemuksellisen laadun pohtimisen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja muille ravitsemuksen asiantuntijoille, Ritvanen toteaa.

Välttämättömät rasvahapot ovat rasvoja, joita tarvitaan tasapainoisen ravitsemuksen ja ihmisen terveyden kannalta. Näitä ovat linolihappo ja alfa-linoleenihappo, joita tulee saada ravinnosta, sillä elimistö ei pysty näitä itse tuottamaan.

Seuraavana syyniin kasvirasvajäätelöiden rasvakoostumus

Transrasvatutkimus liittyy Eviran tutkimushankkeeseen, jossa selvitetään erilaisten kevyttuotteiden rasvahappokoostumusta ja verrataan niiden rasvahappoprofiilia normaalirasvaisiin tuotteisiin.

Seuraavaksi selvitetään kasvirasvajäätelöiden rasvakoostumusta. Myös einesten tutkimista on suunniteltu. Hanke alkoi vuonna 2006 ja sen on arvioitu kestävän vuoteen 2011.

Suomessa transrasvahappojen pieni määrä johtuu Eviran mukaan pääosin siitä, että meillä jo 1990-luvulla margariiniteollisuus muutti kasviöljyjen kovetusmenetelmänsä vaihtoesteröintiin, jolloin transrasvahappoja ei muodostu. Myös muiden rasvaa sisältävien elintarvikkeiden transrasvahappopitoisuudet ovat vähentyneet.

Vaikka transrasvaa ei tarvitse ilmoittaa elintarvikkeen pakkausmerkinnöissä. Niiden transrasvahappopitoisuuksista löytyy tietoa Kansanterveyslaitoksen Fineli-tietokannasta www.fineli.fi.

(Ruokatieto - Laura Lounasheimo)