Uusi kansallinen imetysohjelma vaatii nimittämään vastuulliset imetyskoordinaattorit niin valtakunnalliselle kuin alueellisillekin tasoille sekä lisäämään ja yhtenäistämään ammattihenkilöiden imetystietoutta. Lisäksi imetyksen ja sen ohjauksen systemaattinen seuranta on vakiinnutettava terveydenhuoltoon.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkisti tiistaina Suomen ensimmäisen laaja-alaisen imetyksen edistämisen toimintaohjelman vuosille 2009–2012 Helsingissä järjestetyssä seminaarissa.

Ohjelman tavoitteena on pidentää imetyksen kestoa ja kaventaa sosioekonomisten tekijöiden aiheuttamia eroja imetysluvuissa.

Vauvamyönteisyys leviää neuvolaan

Vaikka imetys on Suomessa yleistynyt, on Suomi todellakin Pohjoismaiden huonoin niin täysimetyksen kestossa kuin imetyksen kokonaiskestossakin, kertoo ylilääkäri Anneli Pouta, joka johtaa THL:n uutta elämän vaiheet -osastoa.

Tilannetta aiotaan nyt parantaa lisäämällä erityisesti terveydenhoitajien, hammashoitajien ja lääkäreiden imetyskoulutusta sekä alan tutkimusta Suomessa. Synnytyssairaaloissa tehokkaaksi todettua Maailman terveysjärjestö WHO:n vauvamyönteisyysohjelmaa aletaan toteuttaa myös neuvoloissa ja terveyskeskuksissa.

Norjassa tämä on nostanut imetyslukuja selvästi 1990-luvulta lähtien. Imetys onnistuu tutkitusti parhaiten niissä sairaaloissa, joissa noudatetaan WHO:n määrittelemiä "Kymmenen askelta onnistuneeseen imetykseen" -kriteerejä. Varhaisvaiheen ohjauskäytännöt ja lisämaidon antamisen perusteet onkin tarpeen tarkistaa jokaisessa synnytysyksikössä, ohjelmassa vaaditaan.

- Imetyksen edistämisohjelma edellyttää, että imetykselle annetaan toimintamahdollisuudet ja perheet saavat riittävän avun ja tuen myös erityistilanteissa, Pouta sanoo.

Ei lisää rahoitusta

Lisärahaa imetyksen edistämiseen ei kuitenkaan tällä hetkellä ole luvassa. Sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Marjaana Pelkosen mukaan imetyksen edistäminen sisällytetään olemassa oleviin terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon määrärahoihin.

Vastuu ohjelman toteuttamisesta on valtiolla ja kunnilla. Jo olemassa olevan lainsäädännön perusteella niiden on esimerkiksi säännöllisesti uudistettava jakamiaan materiaaleja ja koulutettavaa henkilökuntaansa. Nyt terveydenhuollon jakaman imetysaineiston kirjavuus ja ristiriitaisuus on Pelkosen mielestä paha epäkohta, ja valvontaa aiotaan kiristää.

Ilman lisärahaa toimintaohjelman toteutuminen voi kuitenkin kestää. Terveyden edistämiseen on kunnissa saatettu satsata niin vähän rahaa, että yhden imetysohjauskurssin jo käyneen terveydenhoitajan kouluttaminen imetysohjaajakouluttajaksi ja näin mahdolliseksi alueelliseksi imetyskoordinaattoriksi voi syödä suuren eteläsuomalaisen kaupungin koko vuoden määrärahan.

Ohjelma korostaa myös vapaaehtoisvoimin toteutettavan vertaistuen tärkeyttä. Kuitenkin ainoaa valtakunnallista imetystukipuhelinta ja -ryhmiä pyörittävän Imetyksen Tuki ry:n rahoitus RAY:n terveyden edistämisen määrärahoista on parhaillaan katkolla.

Yhdistyksen puheenjohtaja Karla Loppi tietää, että imetyksen tukeminen on näkymätön asia, jonka merkitystä ei usein ymmärretä.

- Tarvitaan paljon matkasaarnaamista, vaikuttamista ja tiedon tuottamista, jotta jokaisessa sairaanhoitopiirissä ja kunnassa ymmärretään, miten imetyksen tilastoihin ja imettävien perheiden kokemuksiin todella VOI vaikuttaa aivan yksinkertaisilla koulutuksen ja resurssoinnin keinoilla. Että imetys tai imettämättömyys ei ole kohtalon oikku eikä tällä hetkellä aito valinta äitien taholta, Loppi toteaa.

Imeväisikäisten parissa työskentelevillä vähän tietoa imetyksestä

Ylitarkastaja Pelkonen korostaa, että terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat näyttöön perustuvaa tietoa voidakseen tukea imetystä.

Nyt vain kolmasosalla äitiyshuollossa ja lastenneuvoloissa sekä vastasyntyneiden valvonta- ja teho-osastoilla työskentelevistä hoitotyön ammattilaisista on 20 tunnin imetysohjauskoulutus. Pelkosen mukaan tieto onkin liian keskittynyt synnytysosastoille, joissa perheet viettävät vain muutamia tunteja. Neuvoloissa heitä ohjataan kuukausien ajan ennen ja jälkeen synnytyksen. Synnytyssairaaloiden henkilökunnasta 83 prosentilla on peruskoulutus imetyksestä.

Seuraavaa koulutustasoa eli imetysohjaajakouluttajia on kaikkiaan 200 ja korkeimman erityisasiantuntijapätevyyden hankkineita kuusi koko maassa.

Tavoitteena on, että erityisasiantuntijoita olisi imetyskoordinaattoreina jokaisessa sairaanhoitopiirissä ja alueellisia imetysohjaajakouluttajia löytyisi ainakin joka kunnasta sekä isommissa kunnissa myös suurimmista terveyskeskuksista.

(Ruokatieto - Laura Lounasheimo)