Kun suomalainen lapsiperhe suunnittelee ravintolassa ruokailua, odotukset onnistuneelle elämykselle ovat korkealla. Toivelistan kärjessä ovat lapsille maittava ruoka, henkilökunnan alttius palvella lapsiasiakkaita sekä rauhallinen ja turvallinen ilmapiiri. Eniten perheitä arveluttaa koko perheen ravintolaruokailusta kukkarolle koituva hinta.

Lapsiperheiden kokemuksia ja toiveita ravintolaruokailusta on selvittänyt Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma Sre. Tutkimukseen vastasi 500 lapsiperheen vanhempaa ja 265 ravintolan omistajaa tai ravintolapäällikköä.

Hyvässä ravintolassa kuunnellaan lapsenkin toiveita

Lapsiperheille tärkein syy syödä ravintolassa on se, että matkalla ja menossa on syötävä. Vähiten tärkeä syy on ruokakulttuurin opettaminen lapsille. Niinpä ravintolavalinta osuu tyypillisesti pikaruokaravintolaan.

Tutkimuksessa saatiin kuitenkin runsaasti vinkkejä siitä, miten muitakin ravintoloita voitaisiin kehittää enemmän lapsiperheitä houkutteleviksi. Toivelistalta löytyvät muun muassa aterioinnin edullinen hinta, lapsille maittava ruoka, henkilökunnan alttius palvella lapsiasiakkaita ja nopea palvelu.

Vanhempien mukaan hyvässä perheravintolassa lapsen toiveet huomioidaan ja hänen kanssaan keskustellaan kuten kenen tahansa asiakkaan kanssa. Hyvää palvelua on sekin, että lapsille tarjotaan ruoka-annoksia aikuisten listalta esimerkiksi puoleen hintaan.

- Kun pienet asiakkaat otetaan vastaan arvostavasti ja heidän viihtymistään rakennetaan kokonaisvaltaisesti, hinnan merkitys vähenee, arvioi viestinnän tutkija Anne Leppänen tutkimuksen toteuttaneesta Kuule Oy:stä.

Ruokalistalle halutaan monipuolisesti vaihtoehtoja

Millaista ruokaa pienille ravintola-asiakkaille sitten pitäisi tarjota, että ruoka maittaisi lapselle ja vanhemmat tuntisivat saavansa rahoilleen vastinetta?

Useimpia vanhempia miellyttää se, että tarjolla on monipuolisesti erilaisia vaihtoehtoja. Listalta pitäisi löytyä sekä aivan pienille että jo teini-ikään ehtineille lapsille sopivia annoksia. Osa toivoo yksinkertaista, tavallista kotiruokaa, toiset taas tykkäisivät, jos lapsille saisi pienempiä annoksia aikuisten ruokalistalta. Joku tyytyy jo siihen, että listalta löytyy muutakin kuin nauravia nakkeja.

- Kaikkia lapsiperheitä miellyttävää ruokalistaa voi olla vaikea tehdä. Ehkä ravintoloiden kannattaisi tässä enemmän konseptoitua omalla tavallaan, Anne Leppänen pohtii.

Kyselyn mukaan suuri osa ravintoloista pitää lapsiperheitä tärkeänä kohderyhmänä, ja monen ravintola-alan ammattilaisen mielestä lapsiperheet huomioidaan omassa ravintolassa hyvin. Reilu neljännes haluaisi kehittää ravintolaansa entistä enemmän perheravintolaksi.

Sre:n pääsihteeri Marja Innasen mielestä ravintoloiden panostus lapsiperheisiin kannattaa.

- Lapsiperheet ovat ravintolakulttuurille suuri potentiaali. Nyt on kasvamassa sukupolvi, jolle ulkona syöminen on arkea. Lapset tulisi tutustuttaa ruokaravintoloiden tarjonnan suureen kirjoon, jotta tulevaisuudessakin on ravintolapalveluita monipuolisesti käyttäviä kuluttajia.

Ravintolaruokailu osa ruokakulttuurikasvatusta

Millaisia sitten ovat suomalaisten mielikuvat ravintolassa ruokailevasta perheestä? Tutkimuksen mukaan ravintolaillallisia usein harrastava perhe saa helposti varakkaan, mutta tuhlailevaisen leiman.

Anne Leppänen uskoo, että mielikuvan juuret istuvat syvällä suomalaisessa kulttuurissa. - Palvelujen ostamista pidetään meillä elitistisenä, ja vaatimattomuus katsotaan eduksi.

Marja Innanen pitää perheiden ravintolaruokailua kuitenkin tärkeänä, että lapset saadaan tutustutettua monipuolisesti suomalaiseen ruokakulttuuriin. Vaikka tärkeintä ruokakultturikasvatusta tehdäänkin omassa kodissa, ravintoloillakin on siinä tärkeä rooli.

Innasen mukaan Sre haluaa viedä ravintolaruokailuun kannustavaa viestiä tavallisille suomalaislle lapsiperheille. 

- Haluamme viestiä, että on aivan ok ja suorastaan hyvä ruokailla välillä myös ravintolassa.

Lapsiperheiden ravintolaruokailua selvittäneen tutkimuksen toteutti Sren:n toimeksiannosta Kuule Oy sähköisenä kyselynä huhti-kesäkuussa 2009. Tutkimukseen vastasi 500 alle 12-vuotiaiden lasten vanhempaa ja 265 ravintolan omistajaa ja ravintolapäällikköä.

(Ruokatieto-Krista Korpela-Kosonen)