Lapsen sairastuminen elinikäiseen pitkäaikaissairauteen on perheelle vakava paikka. Jos lapsen sairaus vaatii ruokavaliohoitoa, samalla on sopiva hetki käydä läpi koko perheen ruokatottumukset. Ruokavaliohoito auttaa lasta pärjäämään paremmin sairautensa kanssa, mutta usein ruokaremontti tuo terveyshyötyjä koko perheelle.

Diabetesliiton ravitsemusterapeutti Liisa Heinonen on kohdannuut työssään useita perheitä, joissa on tyypin 1 diabetesta sairastava lapsi. - Kun lapsi sairastuu diabetekseen, koko perhe yleensä muuttaa ruokatottumuksiaan, Heinonen kuvailee kokemuksiaan.

Diabeteksen hoito ei vaadi varsinaista erityisruokavaliota, vaan diabeetikoille suositellaan samaa terveellistä ja monipuolista ruokaa kuin kaikille muillekin. Sen on hyvä sisältää runsaasti kuitupitoisia ruokia eli kasviksia, hedelmiä, marjoja ja täysjyväviljaa sekä niukasti kovaa rasvaa, sokeria ja suolaa.

Liisa Heinosen mukaan usein käy niin, että lapsen sairastumisen jälkeisessä ruokaremontissa kokonaisia elintarvikeryhmiä löydetään uudelleen. Kasvikset, hedelmät ja marjat ovat saattaneet olla täysin unohduksissa. Tutummiksi tulevat myös täysjyvävilja ja vähärasvaiset maitotuotteet.

- Vaikka diabeetikoille suositellaan aivan samaa ruokaa kuin koko kansalle muutenkin, ruokavalioasiat aletaan ottaa vakavammin siinä vaiheessa, kun lapsen sairaus puhkeaa.

Ruoka-ajat elämänrytmiin sopivaksi

Terveellisempään suuntaan muuttunut ruokavalio näkyy ja tuntuu koko perheen hyvinvointina. - Eräs isä kertoi laihtuneensa toistakymmentä kiloa siinä vaiheessa, kun ruokavalioon alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota, Heinonen kertoo.

Toki Liisa Heinonen on tavannut työssään niitäkin perheitä, joissa ruokatottumukset ovat olleet mallillaan jo ennen lapsen sairastumista. Silti ruoka-aikoihin ja aterioiden rytmitykseen joudutaan kiinnittämään usein entistä tarkempaa huomiota. Perheet joutuvat miettimään esimerkiksi sitä, miten lapsen ruokailu, verensokerinseuranta ja ateriainsuliinin ottaminen hoidetaan koulupäivän aikana.

Vaikka diabeetiikkolapsen ruokavalio on laadullisesti samanlainen kuin muullekin väestölle suositeltu ruokavalio, oman erityispiirteensä siihen tuo juuri insuliinin annostelu.

Nykyään insuliinihoito muodostuu yhä useammin perus- ja ateriainsuliinista. Perusinsuliini otetaan 1–3 kertaa päivässä. Se kattaa elimistön insuliinin tarpeen silloin, kun ei syödä. Ennen aterioita diabeetikko ottaa ateriainsuliinia, jonka annos on yksilöllinen ja riippuu erityisesti siitä, miten paljon aterialla on verensokeriin vaikuttavia hiilihydraatteja.

Tuoreet vanhemmat tärkeä kohderyhmä

Ruokavaliohoitoa vaativa sairaus laittaa siis parhaimmillaan koko perheen ruokatottumukset paremmalle tolalle, mutta miksi tarvitaan jotakin niin dramaattista kuin lapsen sairastuminen ennen kuin ruokavalintoihin aletaan kiinnittää tarkempaa huomiota? Miten perheet saataisiin muutoin heräteltyä terveellisempiin ruokatottumuksiin?

Liisa Heinonen uskoo, että otollinen vaikuttamisen paikka on silloin, kun perheeseen syntyy ensimmäinen lapsi. Tuoreet vanhemmat haluavat lapsensa parasta ja ovat siinä vaiheessa usein valmiita muuttamaan omaakin ruokavaliotaan.

- Nuoret aikuiset ja nuoret vanhemmat ovat tärkeä kohderyhmä. Heidän avustaan ei pitäisi karsia, vaikka palveluja laman myötä vähennettäisiinkin. Esimerkiksi neuvoloiden toteuttama vanhempainvalmennus on todella tärkeä vaikuttamisen kanava, Heinonen toteaa.

(Ruokatieto-Krista Korpela-Kosonen)