Suomalaiset lapsiperheet ruokailevat vain harvoin ravintolassa. Suurimpana esteenä ravintolaruokailulle pidetään ruuan hintaa. Kun ravintolaan mennään, valintana on useimmiten pikaruokapaikka.

Tiedot käyvät ilmi Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman Sre:n teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin lapsiperheiden ravintolaruokailua. Tutkimukseen vastasi 500 alle 12-vuotiden lasten vanhempaa sekä 265 ravintolan omistajaa tai ravintolapäällikköä.

Lapsen ruoka halutaan alle 10 eurolla

Neljä viidesosaa sekä vanhemmista että ravintola-alan ammattilaisista pitää hintaa esteenä perheiden ravintolaruokailulle. Vanhemmat suhteuttavat hinnan annoksen kokoon. Lapsen aterian hinnan pitäisi vanhempien mielestä pysytellä reilusti alle kymmenen euron.

Toiseksi eniten perheiden ravintolaruokailua rajoittaa se, että lapset kyllästyvät tai häiritsevät ravintolassa niin, etteivät vanhemmat voi nauttia ruuasta. Tätä mieltä on kolmannes vanhemmista ja lähes puolet ravintola-alan ammattilaisista.

Kiire ei estä ravintolaruokailua

Merkittävänä esteenä pidetään myös sitä, että ei ole riittävästi ravintoloita, joiden tunnelma sopii lapsille. Viidennes vanhemmista mainitsee ravintolaruokailua rajoittavaksi tekijäksi sen, ettei lasten viihtyvyyteen ole ravintolassa panostettu tai ettei henkilökunta suhtaudu lapsiin arvostavasti. Saman verran vanhempia ilmoittaa, että ravintolaruuat eivät maistu lapsille.

Toisin kuin ravintola-alan ammattilaiset uskovat, yhteisen ajan puute ei näytä olevan merkittävä lapsperheiden ravintolaruokailua rajoittava syy. Vain kymmenisen prosenttia vanhemmista ilmoittaa kiireen syyksi sille, ettei perhe ruokaile ravintolassa, vaikka ravintola-alan ammattilaisista näin uskoo lähes 40 prosenttia.

Useimmiten suunnataan pikaruokaravintolaan

Kun suomalainen lapsiperhe sitten lähtee ravintolaan, suuntana on useimmiten hampurilasravintola tai muu pikaruokapaikka. Lähes kolmannes perheistä käy pikaruokapaikoissa yli kymmenen kertaa vuodessa ja toinenkin kolmannes 5-10 kymmenen kertaa vuodessa.

Vain neljä prosenttia vanhemmista ilmoittaa, ettei perhe ruokaile pikaruokaravintolassa yhtään kertaa vuodessa. Muiden ravintoloiden osalta vastaava luku on reilut kymmenen prosenttia.

Kolmennes lapsiperheistä ruokailee ravintolassa 1-2 kertaa vuodessa. Vain noin joka kymmenes lapsiperhe syö ravintolassa yli kymmenen kertaa vuodessa.

Lapset hyvä tutustuttaa ravintoloiden laajaan kirjoon

Sre:n pääsihteeri Marja Innanen pitää perheiden ravintolaruokailua tärkeänä asiana. - Yhteinen ateria ravintolassa yhdistää perhettä, ja samalla opitaan tapakulttuuria ja sosiaalista kanssakäymistä.

Innanen soisi perheiden suuntaavan välillä muuallekin kuin pikaruokapaikkaan. - Pikaruokaravintola on yksi ravintolatyyppi, mutta suomalaisen ruokakulttuurin tulevaisuuden kannalta on hyväksi, että perheet tutustuvat ruokaravintoloiden laajaan kirjoon.

Marja Innasen mukaan ravintola-alan kanssa on tutkimuksen pohjalta tarkoitus miettiä keinoja siihen, miten lapsiperheet saataisiin useammin käymään ravintolassa. Tarkempia tietoja asiasta on luvassa syyskuun puolivälissä, jolloin tutkimuksen tulokset jukistetaan kokonaisuudessaan.

Lapsiperheiden ravintolaruokailua koskevan tutkimuksen toteutti Sre:n toimeksiannosta Kuule Oy. Tutkimusaineisto koottiin huhti-kesäkuussa 2009 sähköisenä kyselynä. (Ruokatieto-Krista Korpela-Kosonen)