Tavallinen vesijohtovesi on myös lapsille suositeltavin janojuoma, linjaa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan tuore juomasuositus. Päivittäiseen käyttöön lähinnä ruokajuomaksi sopivat myös rasvaton ja korkeintaan prosentin rasvaa sisältävä maito ja piimä. Sen sijaan sokeroituja mehuja ja virvoitusjuomia tulisi käyttää ainoastaan satunnaisesti.

Suosituksen mukaan päivittäin käytettäväksi sopii veden, maidon ja piimän ohella myös täysmehu, mutta sen määrä tulisi rajoittaa yhteen lasilliseen. Hampaiden terveyden kannalta olisi parempi, että mehulasillinen nautitaan aterian yhteydessä, esimerkiksi aamupalalla.

Sokeria ja happoja sisältävät juomat haitallisimpia

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja, professori Pekka Puska kantaa erityistä huolta lasten ja nuorten runsaasta sokeri- ja happopitoisten juomien käytöstä. Sokeri lisää juomien energiapitoisuutta, altistaa lihomiselle ja aiheuttaa hampaiden reikiintymistä. Hapot taas altistavat hammaskiilteen ohenemiselle.

Kaikkein haitallisimpia ovat juomat, joissa on sekä sokeria että happoja. Tällaisia ovat monet mehu- ja virvoitusjuomat.  Hammaskiillettä kuluttavia happoja on myös sokerittomissa light-juomissa.

Ravitsemusneuvottelukunnan suosituksen mukaan lasten ei tulisikaan juoda mehuja ja virvoitusjuomia päivittäin, vaan ainoastaan satunnaisesti. Myös sokeroituja kaakao- ja jogurttijuomia olisi parempi käyttää vain silloin tällöin.

Limsapäivä käyttöön!

Pekka Puska peräänkuuluttaa vanhempien vastuuta lasten ja nuorten juomavalinnoissa. Puskan mielestä lapsia ei kannata totuttaa pienestä pitäen makean kulttuuriin, vaan makeat juomat tulisi säästää pelkästään juhlahetkiä varten.

- Monilla lapsilla on karkkipäivä kerran viikossa. Kannattaisiko vanhempien harkita myös limsapäivää, hän ehdottaa.

Puska pitää lasten ja nuorten runsasta sokeroitujen juomien käyttöä yhtenä keskeisenä syynä yhä yleistyviin paino-ongelmiin. Varsinkin isommat koululaiset voivat helposti juoda kerralla jopa litran pullon virvoitusjuomaa. Litrasta virvoitusjuomaa tulee 400 kilokaloria, joka vastaa viidennestä koko päivän energiantarpeesta.

- Lasten sokeroitujen juomien käyttörajoituksessa on siksi ennen kaikkea kysymys painonhallinnasta, mutta myös hammasterveydestä, Puska painottaa.

Kofeiinipitoisia juomia ei lapsille lainkaan

Ravitsemusneuvottelukunnan juomasuositus korostaa lisäksi, että alle 15-vuotiaiden ei pitäisi lainkaan käyttää kofeiinipitoisia juomia, kuten kahvia ja erilaisia energiajuomia. Kofeiinin on todettu jo pieninä määrinä aiheuttavan lapsilla ärtyneisyyttä, levottomuutta, unihäiriöitä ja jopa riippuvuutta.

Varsinkin nuorten suosimiin energiajuomiin lisätään kofeiinin ohella myös muita piristäväksi tarkoitettuja aineita sekä vitamiineja. Näiden saanti voi nousta suureksi, kun juomia käytetään runsaasti. Monien juomiin lisättävien aineiden pitkäaikaisvaikutuksista ei ole tarkkaa tietoa.

Juomia päivittäin noin 5-8 lasillista

Suosituksen mukaan vettä ja muita juomia tulisi päivittäin nauttia noin 1-1,5 litraa eli noin 5-8 lasillista, joskin eri ikäisten ja kokoisten lasten nesteen tarve vaihtelee.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan viime vuonna julkaiseman raportin mukaan juomien kulutus kasvaa lapsilla ensimmäisen ikävuoden jälkeen. Tätä ennen lapsen koko ravinto on pääosin nestemäistä: äidinmaitoa, äidinmaidonkorviketta ja vellejä.

Yli 2-vuotiaat lapset nauttivat nesteitä keskimäärin 7-9 desilitraa päivässä. Käytetyimmät juomat ovat nestemäiset maitovalmisteet, mehujuomat ja vesi.

(Ruokatieto -Krista Korpela-Kosonen)