Raskauden loppuvaiheessa ja ensimmäisen puolen vuoden aikana annettu probioottilisä ei anna lapselle viiden vuoden ikään asti kestävää suojaa allergiaa vastaan, osoittaa Helsingin yliopistossa ja HYKS:ssa tehty tutkimus. Keisarileikkauksella syntyneet lapset kuitenkin hyötyivät probioottilisästä muita lapsia enemmän.

Tulokset osoittavat, ettei loppuraskauden ja ensimmäisen puolen vuoden ajan lapselle suunnatulla probioottilisällä ole yleistä, viiden vuoden ikään asti ulottuvaa allergialta suojaavaa vaikutusta. Keisarileikkauksella syntyneille lapsille suojavaikutus kuitenkin näyttää kehittyvän.

- On kuitenkin mahdollista, että voimakkaampi, pidempi ja mahdollisesti vaihtelevilla bakteerikannoilla tehty lapsen immuunijärjestelmän ärsytys saisi aikaan paremman suojavaikutuksen, kertoo projektin vastaava tutkija, erikoislääkäri, LT Mikael Kuitunen HYKS:n iho- ja allergiasairaalasta.

Allergiat lisääntyneet

Lapsuusiän allergiat ovat viimeisten vuosikymmenten aikana lisääntyneet voimakkaasti kehittyneissä maissa. Tämän arvellaan johtuvan siitä, että näissä maissa lasten kontaktit ympäristön tavallisiin mikrobeihin jäävät varhaislapsuudessa hyvin vähäisiksi; varhainen mikrobialtistus olisi kuitenkin välttämätöntä, jotta immuunijärjestelmä kehittyisi normaalisti.

Jo aiemmin on myös havaittu, että imeväisikäisillä vauvoilla, joille kehittyy allergioita, suoliston bakteerikanta on erilainen kuin niillä, joille allergioita ei kehity. Tämä viittaa siihen että suoliston mikrobifloora on tärkeä tekijä allergisen sairauden kehittymisessä.

Helsingin yliopistossa ja HYKS:ssa on tehty laaja kliininen tutkimus, jossa on selvitetty, voiko lapsen allergiaa ehkäistä antamalla probiootteja äidille raskauden loppuvaiheessa ja lapselle heti syntymän jälkeen. Tutkimus julkaistaan arvostetussa amerikkalaisessa Journal of Allergy and Clinical Immunology -lehdessä (online 8.1.2009) . Tutkimusta johti professori Erkki Savilahti HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalasta.

Vaikutus 2-vuotiaana, mutta ei enää 5-vuotiaana

Lumekontrolloituun tutkimukseen osallistui yli 1 200 äitiä, joiden lapsilla oli lisääntynyt riski kehittää allerginen sairaus. Äidit käyttivät probiootti- tai lumevalmistetta päivittäin viimeisen raskauskuukauden ajan. Probioottivalmiste sisälsi neljä maitohappobakteerikantaa.

Vauvoille annettiin kuuden kuukauden ajan samaa probioottivalmistetta ja lisäksi prebioottia, hiilihydraattiravintolisää, joka valikoivasti edistää yhden tai useamman bakteerikannan kasvua, tai lumevalmistetta. Lapsia seurattiin viiden vuoden ajan arvioiden allergisten sairauksien (atooppinen ihottuma, ruoka-allergia, allerginen nuha ja astma) ilmaantuvuutta.

Tutkijat havaitsivat että allergisen ja IgE-välitteisen allergisen sairauden sekä pelkän allergisen herkistymisen yleisyys oli samanlainen sekä probioottia että lumevalmistetta saaneilla lapsilla. Kahden vuoden iässä tutkijat tosin havaitsivat allergiaa ehkäisevän vaikutuksen, mutta viiden vuoden iässä se oli hävinnyt.

- Mielenkiintoista oli se, että keisarinleikkauksella syntyneillä probioottia saaneilla lapsilla kuitenkin todettiin vähemmän IgE-välitteistä allergista sairautta kuin lumevalmistetta saaneilla viiden vuoden iässä", kertoo Kuitunen.

Tätä saattaa selittää se, että keisarileikkauksella syntyneillä lapsilla bifidobakteerit ja laktobasillit asettuvat myöhemmin osaksi suoliston normaalia bakteerikantaa kuin alateitse syntyneillä lapsilla, ja heillä esiintyy myös enemmän hengitystieallergiaa.

(Ruokatieto)