Ylipainoisen lapsen lautaselle sopivia kevyttuotteita ovat kasvikset, marjat, hedelmät ja vähärasvaiset maitotuotteet eli normaali tasapainoinen ja riittävä ruoka. Kevennettyjen virvoitusjuomien tai makeisten valinnalla ei painonhallinnassa saavuteta vastaavaa hyötyä, koska niiden osuuden ruokavaliossa tulisi olla vähäinen.

Kevytelintarvikkeiden perinteinen kohderyhmä on varttunut, jo ylipainoa kerännyt väestö. Tuotteiden valikoima ja makumaailma on suunniteltu aikuisille, kertoi painonhallinnasta vastaava tutkija Taru Pilvi Valiosta Lääkäripäivillä.

Painonhallintatuotteita ei ole tutkittu lasten käyttöön

Lastenkin painonhallintaan sopivat ruuat, joissa vähäenergisyys yhdistyy kylläisyyttä lisääviin proteiiniin ja kuituun. Proteiinirikkaan ruokavalion on Pilven mukaan todettu myös estävän painonnousua laihdutuksen jälkeen, kun taas matalalla glykeemisellä indeksillä ei ollut merkitystä saavutetun painon ylläpidossa.

- Funktionaalisten tuotteiden on oltava parannettuja versioita muutenkin painonhallintaa tukevan ruokavalion osista. Tarkoituksena ei ole vahvistaa haitallisia ruokavalintoja, Pilvi huomauttaa.

Markkinoilla on vasta vähän funktionaalisia elintarvikkeita, joiden teho painonhallinnassa on tieteellisesti tutkittu. Keski-Euroopan markkinoille on tuotu muodikkaita painonhallintaan suunnattuja funktionaalisia shottijuomia, joita markkinoidaan rasvaa polttavina. Tuotteiden turvallisuutta on tutkittu vain aikuisilla. Niitä on Pilven mukaan vaikea ajatella osaksi lapsen ruokavaliota, koska niillä ei voi korvata mitään osaa terveellisestä ateriasta.

Tulevaisuudessa lasten laihdutustuotteissa saatetaan nähdä suoliston mikrobistoon vaikuttavia probioottisia ruokia. Suomalaistutkimuksissa on todettu, että suoliston mikrobitasapaino vaikuttaa kehon tapaan hyödyntää ja varastoida ruuasta saatavaa energiaa.

Lihava vanhempi riski lapselleen

Lasten lihavuus on lisääntynyt nopeammin kuin aikuisten lihavuus. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Lagströmin mukaan vanhempien ylipaino on vahvin riskitekijä lapsen ylipainolle.

- Lasten syömiskäyttäytymisellä tai vanhempien suhteella omaan painoonsa ei ole todettu olevan selkeää yhteyttä lapsen lihavuuteen, Lagström sanoo.

Nuorten energiansaanti ei ole juuri muuttunut, vaikka ruokailukulttuuri on korvautumassa välipaloilla ja napostelulla. Sen sijaan liikunta on vähentynyt, sillä koululaiset käyttävät ajastaan vain kolme prosenttia liikuntaan ja ulkoiluun.

Suomalaisista kouluikäisistä tytöistä 15 ja pojista 20 prosenttia on ylipainoisia. Lihavat 13-vuotiaat ovat lisäksi olleet ylipainoisia jo 5 - 8-vuotiaina.

(Ruokatieto)