Alle kouluikäisten lasten ruokavalion haasteita ovat kasvisten, hedelmien ja kasviöljypohjaisten levitteiden käytön lisääminen sekä riittävästä D-vitamiinin saannista huolehtiminen. Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla tehdyn Lapsen ruokavalio ennen kouluikää -tutkimuksen tulosten mukaan lähes kaikki suomalaislapset aloittavat taipaleensa äidinmaidolla ja ruokavaliota täydennetään vähitellen kasvis- ja hedelmäsoseilla sekä puuroilla.

Toisella ikävuodella lapsi siirtyy koko perheen ruokavalioon, jolloin ruokavalio helposti muuttuu liikaa suolaa, sokeria ja kovaa rasvaa sisältäväksi. Neuvontaa ja tukea tulisi kohdentaa koko perheen ruokavalioon. Alle kouluikäisten ravitsemusta on nyt ensimmäistä kertaa kartoitettu Suomessa näin laajasti.

Lasten ruokavalio ja perheen ateriointi kaipaavat tarkistusta

Lasten ruokavalio oli laadultaan heikompi ensimmäisen ikävuoden jälkeen lasten siirtyessä syömään samaa ruokaa perheen kanssa. Koko perheen ruokavaliota ja ateriarytmiä olisi hyvä tarkistaa tässä vaiheessa. Sokeripitoisten mehujuomien, suklaan ja makeisten kulutus yleistyi toisesta ikävuodesta alkaen.

Lasten ruokavalion laadun parantamiseksi suositellaan tuoreiden kasvisten, marjojen, hedelmien ja kasviöljypohjaisten rasvojen käytön lisäämistä. Runsaasti sokeria, tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa sisältävien elintarvikkeiden kulutusta tulisi rajoittaa. D-vitamiinia saivat suosituksiin nähden riittävästi vain yksivuotiaat lapset. Kaikkien alle kouluikäisten tulisi käyttää D-vitamiinivalmisteita vähintään talvikautena.

Arkena syödään terveellisemmin

Kolmivuotiaiden lasten ruokavaliota selvitettiin kotona ja kodin ulkopuolella hoidetuilla. Päivähoidossa lapset söivät monipuolisemmin: ruokavalio sisälsi enemmän kasviksia, hedelmiä, maitoa ja liharuokaa. Terveellisempi arjen ruoka vaihtui viikonloppuna herkkuihin. Kolmivuotiaat lapset käyttivät viikonloppuna huomattavasti enemmän sokeria sisältäviä makeisia, lisättyä sokeria ja juomia kuin arkena.

Kunnan päivähoidon ruuan hyvä laatu on jatkossakin aiheellista turvata. Perheen yhteinen ateriointi lisää perheen yhteenkuuluvuutta, muokkaa lapsen mieltymyksiä ja tapoja ja parantaa mahdollisuuksia tarjota koko perheelle ravitsemussuositusten mukaista ruokaa. Perheiden taustat heijastuivat sekä imeväisruokintaan että leikki-ikäisten ruokavalioon. Neuvolatyössä tuen suuntaaminen erityisesti nuorille ja vähemmän koulutetuille perheille on tärkeää.

Tulokset on julkaistu KTL:n raportissa ”Lapsen ruokavalio ennen kouluikää”. Raportissa kuvataan Tyypin 1 diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy (DIPP) -projektin ravintotutkimukseen osallistuvien imeväisikäisten ja 1–6-vuotiaiden lasten ruokavalioita. Lasten ruokapäiväkirjat (n=2535) oli kerätty vuosina 2003–2005. Alle kouluikäisten suomalaislasten ruokavaliota ei ole aiemmin kartoitettu näin laajasti Suomessa.

(Ruokatieto)