Suomalaistutkijat ovat osoittaneet, että aineenvaihdunnan säätelyhäiriöt lasten ja nuorten rasva- ja aminohappo-aineenvaihdunnassa ennakoivat nuoruusiän eli tyypin 1 diabeteksen puhkeamista. Muutokset ovat analysoitavissa jopa vuosia
ennen sairauden puhkeamista.

VTT:n, Turun, Oulun ja Tampereen yliopistojen tutkijoista koostuva tutkimusryhmä julkaisi tutkimustuloksensa 15. joulukuuta ilmestyneessä The Journal of Experimental Medicine -lehdessä. Tulokset antavat uuden suunnan sairautta ehkäisevien ja hidastavien hoitojen kehittämiselle.

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaprofiili paljasti diabetesriskin

Diabetekseen sairastuneilla lapsilla oli verrokkilapsiin verrattuna jo vastasyntyneinä alhaisemmat seerumin sukkinyylihappo- ja
fosfatidyylikoliinipitoisuudet.

Diabeetikkolapsilla mitattiin myös terveitä lapsia pienempiä pitoisuuksia triglyserideja ja antioksidatiivisia eetterifosfolipidejä. Useita kuukausia ennen kuin diabetekseen sairastuneiden lasten vasta-aineprofiili muuttui positiiviseksi, heillä havaittiin myös kohonnut tulehdusta lisäävän lysofosfatidyylikoliinin pitoisuus.

Merkille pantavaa oli, että vasta-aineiden muuttuessa positiivisiksi osa aineenvaihduntaprofiilista normalisoitui. HLA-liitännäinen geneettinen riski sairastua diabetekseen ei selittänyt havaittuja muutoksia lipidiprofiilissa.

Uutta tietoa hoitojen kehittämiseen

Tekesin FinnWell-ohjelman rahoittaman SYSDIPP-tutkimuksen tulokset tuovat merkittävää uutta tietoa autoimmuniteetin laukaisevista tekijöistä ja beetasolujen tuhoutumiseen johtavista syistä. Tähän asti nuoruusiän diabeteksen kehittyminen on aikaisimmillaan voitu osoittaa mittaamalla verinäytteistä autoimmuniteetin kehittymistä.

Vaikka autoimmuniteetti syntyy kuukausia tai vuosia ennen sairauden puhkeamista, tulee tieto liian myöhään diabeteksen etenemistä ehkäisevän hoidon kannalta. Autoimmuniteetin kehittyminen saattaa olla kohtalaisen myöhäinen ilmiö diabeteksen syntyprosessissa, ja interventiot tautiprosessin pysäyttämiseksi ovat tällöin jo liian myöhäisiä.

Tutkimuksessa on hyödynnetty metabolomiikkaa, joka perustuu elimistön solujen, kudosten ja nesteiden kemiallisten aineenvaihduntatuotteiden toiminnan ja vaikutusten tuntemiseen. Ihmisen ikä, elämäntavat, ravitsemustottumukset ja suoliston mikrobisto vaikuttavat aineenvaihduntatuotteiden ilmentymiseen.

Muutokset aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksissa voivat olla geneettisiä tai ympäristöstä aiheutuvia. Ne voivat vaikuttaa alttiuteen sairastua kroonisiin tauteihin.

Tutkimustulosten mukaan aineenvaihdunnallisia tai immuunisysteemiin vaikuttavia interventioita voitaisiin potentiaalisesti hyödyntää tyypin 1 diabeteksen ehkäisyssä tai sairauden etenemisen hidastamisessa.

Laaja tutkimus taustalla

Tutkimustulokset syntyivät laajan, vuonna 1994 käynnistetyn, kansallisen DIPP- Type 1 Diabetes Prediction and Prevention -väestötutkimuksen yhteydessä. Tutkimusta rahoittaa amerikkalainen The Juvenile Diabetes Research Foundation International. Tutkimushankkeessa on selvitetty 14 vuoden aikana yli 130 000 vastasyntyneen geneettinen riski sairastua nuoruusiän diabetekseen. Lisäksi on seurattu säännöllisesti yli 8 000 lasta, joilla on riski sairastua.

Tutkimusryhmää johtivat professorit Matej Oresic VTT:stä ja Olli Simell Turun yliopistosta. Professorit Mikael Knip, Jorma Ilonen ja Riitta Lahesmaa sekä tohtorit Riitta Veijola ja Tuula Simell osallistuivat tutkimukseen.

(Finfood)