Lihavuuden ehkäisy kannattaa, sillä jo kehittyneen ylipainon hoito on haasteellista ja joskus tuloksetonta.

Turkulaisessa Painokas-hankkeessa perheitä opastettiin löytämään heille sopivat tavat toteuttaa terveellisiä elämäntapoja. Lapsen lihavuudesta ei puhuttu, vaan korostettiin terveeseen kasvun tukemista. Koko perheen motivointiin pyrittiin ravitsemus-, liikunta- ja terveydenhuollon ammattilaisten tuella.

Lihavuus ja ylipaino eivät ole sama asia. Dosentti Minna Aromaa puhui Valtakunnallisilla Neuvolapäivillä Helsingissä perjantaina Painokas-hankkeesta.

- Lihavuus on sairaus, ja ylipaino on sen riskitekijä. Mitä enemmän on ylipainoisia lapsia, sitä enemmän on lihavia lapsia, Aromaa toteaa.

Painavia syitä lapsen ylipainon puuttumiseen on paljon: lapsilla ovat yleistyneet insuliiniresistenssi ja tyypin 2 diabetes, ja sydän- ja verisuonisairaudet alkavat kehittymään jo lapsuudessa. Myös nivelvaivoja sekä polvi- ja selkäkipuja on jo lapsilla. Niiden takia liikkuminen voi olla vaivalloista, mikä pahentaa ylipaino-ongelmaa. Myös kiusaus on ongelma. Joillakin lihavilla lapsilla on uniapneaa, ja sen aiheuttama väsymys heijastuu koulutyöhön.

Vakavimmillaan jo pienille lapsille kehittyy itsetunnon ongelmia, jotka vaikuttavat mielialaan. Lapsen mahdollisuudet tehdä valintoja vähenevät. Kaikkein lihavimmat lapset sairastuvat lihavuuden takia jo teini-iässä.

Aromaa viittasi Turun yliopiston pitkäaikaiseen lasten ravitsemusta seuraavaan STRIP-tutkimukseen ja kertoi, että neljän vuoden iässä ylipainoisten lasten määrä selkeästi lisääntyy.

Kannustusta, omien rajojen hakemista

Aromaa on ollut mukana turkulaisessa Painokas-projektissa, jossa pyrittiin antamaan perheille tukea lasten terveessä kasvussa. Vuosina 2006 - 2008 toteutetun projektin tärkeimmät työvälineet on koottu Työkalupakiksi, joka auttaa terveydenhoidon henkilöstöä nostamaan esille kipeitäkin elintapoihin liittyviä asioita.

- Tavoitteena oli etsiä tehokkaita keinoja vaikuttaa turkulaisten perheiden ravinto- ja liikuntatottumuksiin ja edistää perheiden terveyttä, elämänhallintaa ja edistää lapsen tervettä kasvua, Aromaa kertoo.

Osana motivointia myös vanhempien vyötärönympärys mitattiin ja heidän kanssaan täytettiin kakkostyypin diabetes-riskiä arvioiva lomake.

- Vanhempi kiinnostuu lapsistaan itsensä kautta. Varsinkin isät kiittelivät, että heiltä mitattiin vyötärönympärys, Aromaa kertoo.

Ravitsemusterapeutin kanssa pohdittiin, mikä merkitys ravitsemuksella ja terveellisyydellä on perheelle. Keskustelua virittelivät ruokakolmion täyttäminen yhdessä: lapsi ja vanhemmat poimivat esimerkkiruuista perheen päivittäisiä ruokavalintoja, joita sitten pohditaan yhdessä.

Liikunnan ammattilaisen kanssa kartoitettiin muun muassa vanhempien kokemuksia liikunnasta. Vanhempien suhtautuminen liikuntaan siirtyy voimakkaasti lapsille. Liikuntakolmion avulla perhe kertoo, millaisia aktiviteetteja heidän elämäänsä
kuuluu.

Elämänrytmin ympyrän avulla puolestaan on helppo ottaa puheeksi perheen elintavat.

- Perhe oivaltaa mahdollisuudet rytmin joustoon tai muutokseen. Lapsiperheen säännöllistä rytmiä jaksottavat lepo, syöminen, liikkuminen ja leikki, Aromaa toteaa.

Tapahtumista virtaa perheille

Yksilöllisten perhekäyntien lisäksi perheet kutsuttiin kolmeen tapahtumaan. Voi hyvin, Liiku leikiten ja Nauti ruuasta antoivat ajatuksia siitä, mitä kaikkea yhdessä voi tehdä. Esimerkiksi ravintoon liittyvän tapahtuman tavoitteena oli näyttää, että jokainen voi valmistaa terveellistä ruokaa nopeasti arkenakin.

- Halusimme myös demonstroida vanhemmille, miten innokkaita lapset ovat osallistumaan. Koko perhe voi tehdä yhdessä kevyttä, helppoa ja terveellistä ruokaa!

Turun tapahtumat olivat olemassa olevia eri alojen tapahtumia, ja jatkossakin terveydenhoitajat kutsuvat perheitä niihin neuvolakäyntien yhteydessä.

Hanke on valjastettu Turussa poikkihallinnollisesti. Mukana ovat muun muassa Kuluttajatoimisto, ruokapalvelukeskus, Liikuntapalvelukeskus ja kulttuuritoimi. Päivähoidon keittiöhenkilökunnalle on annettu koulutusta. Myös valtakunnallisella tasolla on tehty yhteistyötä. Sydänliitto on luonut Neuvokas perhe -työvälineet ja on mukana auttamassa turkulaisen Työkalupakin
levittämistä.

Myönteisimpiä tuloksia, joita 12 kuukauden mittaisessa seurannassa on saatu, on se, että kasvisten päivittäinen syönti kasvoi, karkkipäivän käyttö yleistyi ja sekä perheen yhteiset että lasten omat liikuntakerrat lisääntyivät.

Aromaata ilahdutti etenkin palaute, jota perheiden äidit ja isät antoivat. Useammasta suusta kuului, että nyt on enemmän rohkeutta noudattaa perheen omia sääntöjä.

(Finfood)