Suomi sijoittuu UNICEF:in laatimassa lasten hyvinvointia käsittelevässä yleisarvioinnissa neljänneksi. Suomella on tarjota lapsille hyvät materiaaliset lähtökohdat, terveyttä ja turvallisuutta sekä hyvää koulutusta.

Listan kärkipäätä pitävät Alankomaat, Ruotsi ja Tanska kun taas Unkari, USA ja Englanti sijoittuvat järjestyksessä viimeisiksi. UNICEF:in raportissa käsitellään lasten hyvinvointia 21 OECD-maassa.

Raportista selviää, että korkean kansantulon ja lasten hyvinvoinnin välillä ei ole selkeää yhteyttä. Esimerkiksi Tsekin tasavalta sijoittuu paremmin vertailussa kuin monet rikkaammat Euroopan maat.

Raportissa käsitellään kuutta ulottuvuutta, joita ovat materiaalinen hyvinvointi, terveys ja turvallisuus, koulutus, perhe- ja ystävyyssuhteet, riskikäyttäytyminen ja lapsen henkilökohtainen hyvinvointi.

Mikään maa ei ole raportin mukaan kolmen ensimmäisen joukossa kaikissa tutkituissa ulottuvuuksissa.

Perhe- ja ystävyyssuhteissamme parantamisen varaa

Suomi sijoittuu kymmenen ensimmäisen joukkoon kaikissa muissa ulottuvuuksissa paitsi perhe- ja ystävyyssuhteissa, jossa se on sijalla 17, ja lapsen henkilökohtaisessa hyvinvoinnin kokemisessa, sijaluku 11.

Perhesuhteiden pisteitä laskee erityisesti se, että suomalaislapset elävät suhteellisen usein yksinhuoltajaperheissä, ja yhteiselle aterialle kokoonnutaan harvoin.

Riskikäyttäytymisen osalta suomalaisnuorten tupakointi ja humalahakuinen juominen näkyvät myös näissä tuloksissa.

Suomen UNICEF:in hallituksen varapuheenjohtaja SIRPA TASKINEN toteaakin, että lasten sosiaalinen ympäristö kaipaa Suomessa kohentamista. Lapset itsenäistetään Suomessa varsin varhain.

Taskisen mukaan perheen yhteistä aikaa tarvittaisiin enemmän. Myös lasten luontaisille ystävyyssuhteille esimerkiksi koulussa pitäisi luoda enemmän mahdollisuuksia.

Vertailu maiden välillä vaikeaa

Koska tilastoperinteet ovat erilaisia eri maissa, joihinkin kysymyksiin oli vaikea saada vertailukelpoista tietoa. Jatkossa vertailtavuutta pyritään parantamaan.

Tutkimuksen ulkopuolelle jouduttiin vielä jättämään esimerkiksi lasten psyykkinen hyvinvointi, lasten heitteillejättö ja lapsiin kohdistuva väkivalta.

Nyt julkaistava raportti on ensimmäinen askel kohti lasten hyvinvoinnin säännöllistä seurantaa kaikissa OECD-maissa.

Toimittaja: Finfood Uutispalvelu, www.finfood.fi/uutiset