Lasten innostaminen hampaiden hoitamiseen olisi hyvä aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa - jo ensimmäisen hampaan puhjettua. Pieni lapsi ottaa kaikessa mallia aikuisilta eikä hampaiden hoito ole poikkeus. Säännöllinen hampaiden harjaus tulisi aloittaa jo ensimmäisestä hampaasta, sillä lasten hampaisiin tulee helposti reikiä.

Ksylitoli on hyvä apu myös lasten hampaiden hoidossa, sillä pitkäaikainen ksylitolin käyttö hampaiden puhkeamisiässä antaa Leaf Suomi Oy:n mukaan suojan moneksi vuodeksi eteenpäin. Alle 2-vuotiaille suositellaan kuitenkin ainoastaan imeskeltäviä ja suuhun liukenevia pastilleja, sillä purukumia ei pienelle lapselle kannata antaa.

Monipuolinen proteiinipitoinen ja pureskeltavaa sisältävä ruokavalio lisää syljen eritystä ja hoitaa hampaita. Pehmeä ruoka vaikuttaa syljen eritykseen päinvastaisesti, sillä se jää helpommin hampaiden pinnoille. On hyvä muistaa, että sokeri ei ole ainoa haitallinen aine hampaille. Muun muassa matalan pH-arvon sisältämien sokerittomien light-juomien tiedetään aiheuttavan sokerin ohella suussa haitallista hammaspintojen kulumista.

Kouluikäisten lasten hampaat entistä reikäisempiä

Kouluikäisten lasten suu- ja hammasterveyden taso on laskenut Suomessa, sillä koululaisten hampaat reikiintyvät entistä enemmän. Suomen Hammaslääkäriliiton mukaan alle puolet 12-vuotiaista on tervehampaisia. Syynä tähän pidetään elämäntapojen ja ruokakulttuurin muuttumista. Makeisten ja virvoitusjuomia käyttö on lisääntynyt ja ateriarytmin merkitys on unohtunut. Jatkuvasta napostelusta johtuen suussa ei ole tarpeeksi tyhjää aikaa, jolloin sylki hoitaisi hampaita.

Hampaiden harjaus aamuin ja illoin fluorihammastahnalla, monipuolinen ruokavalio ja ksylitolipurukumi tai –pastilli aina aterian ja välipalan jälkeen edesauttavat suun terveyttä. Viisi minuuttia on riittävä aika purukumin jauhamiselle. Hampaat on hyvä harjata kevyillä liikkeillä eikä harjauksen yhteydessä saisi missään nimessä painaa liian paljon.

Ksylitolin hammasystävällisyys todennettiin Suomessa

Ksylitoli on hiilihydraatti ja luonnollinen makeuttaja, jota valmistetaan teollisesti muun muassa koivun kuituaineesta. Ksylitoli poikkeaa kemialliselta rakenteeltaan muista makeutusaineista niin, että kariesta aiheuttavat bakteerit eivät pysty käyttämään sitä tehokkaasti ravinnokseen. Siksi hampaille haitallista happohyökkäystä ei synny, plakin muodostuminen hampaiden pinnalle vähenee ja hampaista tulee helpommin harjattavat.

Saksalaiset ja ranskalaiset tiedemiehet löysivät ksylitolin jo 1890-luvulla. Sen hammasystävälliset vaikutukset todennettiin kuitenkin 1970-luvulla Suomessa Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksella. (Finfood)

···········································································
Lisätietoja:
Www: www.finfood.fi/uutiset
Toimittaja: Elina Latvala