Maku- ja hajuaistimme välittävät meille tietoa ympäristöstä. Näitä aisteja käyttämällä päätämme myös sen, miten suhtaudumme tarjolla olevaan ruokaan: hyväksymmekö vai hylkäämmekö sen. Nykyaikainen tutkimus on osoittanut, että maku- ja hajuaistin kehitys alkaa varhemmin kuin ennen luultiin, todennäköisesti jo sikiövaiheessa kohdussa, jolloin äidin ruokavalion makumaailma vaikuttaa sikiön aistien kehittymiseen.

Pienen lapsen maku- ja hajuaistin kehitys jatkuu syntymän jälkeen, ja silloin ratkaisevassa asemassa ovat lapsen ruokavalio, kokemukset sekä lapsen ja äidin välinen vuorovaikutus. Biopsykologian tohtori JULIE MENELLA Monell Chemical Senses Center –tutkimuskeskuksesta Yhdysvalloista kertoi lasten ja imeväisikäisten makumaailmasta ja maku- ja hajuaistin kehittymisestä keskiviikkona 4. lokakuuta Helsingin yliopiston tiloissa Viikissä.

Oman kulttuurin makuja maistellaan jo kohdussa ja äidinmaidossa

Mennellan mukaan raskauden aikana äidin ruokavalion maut siirtyvät kohdun nesteeseen ja siten sikiön nieltäväksi. Hieman myöhemmin lapsi maistelee näitä samoja äidin ruokavalion makuja äidinmaidossa. Lapsi tutustuu siis oman kultturitaustansa makumaailmaan jo ennen kuin hän on maistanut lusikallistakaan kiinteää ruokaa.

- Lehmänmaidosta on tehty tuhansittain tutkimuksia, siihen verrattuna ihmisen maitoa on tutkittu vähän. Äidinmaidon minaisuudet ja makuvivahteet heijastavat suoraan sitä kulttuuria, johon lapsi on syntynyt.

Rintamaidon makuvivahteet ovat peräisin äidin syömästä ruuasta ja juomasta kaikkine mausteineen. Mennella on todistanut tutkimuksissaan, että mikäli lapsi on päässyt esimerkiksi porkkanan makuun jo kohdussa ja imetyksen aikana, lapsi hyväksyy saman maun helpommin vieroituksen jälkeen siirryttäessä äidinmaidosta kiinteään ruokaan. Hän pitää mahdollisena, että nämä lasten varhaiset makukokemukset ovat se perusta, jolle eri ruokakulttuurien erot rakentuvat. Kannattaa muistaa, että myös epäterveellisiin tapoihin liittyvät maut ja ainesosat siirtyvät kohtunesteeseen ja äidinmaitoon.

Mikäli äiti haluaisi lapsensa oppivan esimerkiksi monipuolisesti kasviksia sisältävän ruokavalion, hänen pitäisi itse raskauden ja imetyksen aikana syödä paljon erilaisia kasviksia, koska lapsen varhaiset makukokemukset helpottavat makuihin tottumista myöhemmin.

Mennellan tutkimusten perusteella vauvan imettämisen moniin etuihin voi nyt lisätä sen, että imettäminen on varhaista opettamista makujen maailmaan. Mikäli imettäminen ei kuitenkaan syystä tai toisesta onnistu, lapsi oppii maut myöhemminkin.

Biologia ja nykymaailma makuristiriidassa

Mennellan mukaan sikiö ja vastasyntynyt pystyvät maistamaan makean, happaman ja joitakin kitkeriä makuja. Aikaisemmin makuaistin uskottiin kehittyvän vasta noin yksivuotiaille lapsille. Ihmisen kehityksen aikana makea maku on liittynyt kalorien saantiin ja hengissä pysymiseen, kun taas kitkerä maku on varoittanut esimerkiksi myrkyllisistä kasveista. Nykyisin monissa länsimaissa etenkin makeaa syötävää on saatavilla ylenmääräisesti, mikä on aiheuttanut lapsillekin liikalihavuutta.

-Etenkin alle kaksivuotiaat ovat niin sanottuja emotionaalisia syöjiä: he syövät sitä, mistä pitävät, Mennella sanoo ja muistuttaa, että jos halutaan kehittää strategioita lasten ruokailutottumuksien parantamiseksi, kannattaisi keskittyä ruokiin liittyvään aistiperusteiseen mielihyvään. (Finfood)

···········································································
Lisätietoja:
Www: www.finfood.fi/uutiset
Toimittaja: Sirpa Mustonen

Lyhennelma